keskiviikko 9. syyskuuta 2015

9.9.2015

Ihana lapsi leikkipuistossa ikuisen kesän päivänä
siinä potkittavassa karusellissa otat vauhtia ja naurat.

Haluaisin katsella sinua lähemmin mutta en tiedä pystynkö
hyppäämään kyytiin ajoissa

kun seison tässä väsyneenä
eivätkä lapset ymmärrä sellaista

kuinka kauan sinä maltat leikkiä yksin

onneksi emme ole lapsia ja
sinä ymmärrät paremmin

9.9.2015

Elisa on iätön, 15 vuotta eikä se on vanhentunut päivääkään,
huutaa GAME ON kun katseemme kohtaavat
vaikka peli on jo vanha raskas iloton

Leikin loppu on kuolema ja
se kutsuu salaa "ollaan piilosilla."
Se voi olla piilossa kuinka kauan vain,
vahingossa löydän sen vuosittain,
ellen sitten ala tyhmyyksissäni sitä etsimään,
"Täällä minä olin koko ajan, läski, leikitään."

Haista paska haista paska vittu sä oot pilannut mun elämän

9.9.2015

Älä kiellä sielunkieltä,
olet vahva kun annat ihosi pudota


Älä kuuntele ihmisiä,
he eivät muista miten metsä kuuntelee


Suru tulee, koskee,
seisoo takanasi kun rakastat ja painaa sinuun hellän arven.


Tuuli pyyhkii esiin kyyneleet
kirvoittaa
värinän


anna sen tulla.

tiistai 8. syyskuuta 2015

13.8.2015

Minulla on kaksi äidinkieltä,
ilo ja runo.
Ilon sain äidinmaidosta
runoon kasvoin sielun kanssa yhteen,
        näkymätön kaksonen.

Puhun sujuvasti myös paria
surullista kieltä,
mutta vieraiden kielten sanasto köyhtyy
käyttämättömänä joten
lähiaikoina olen ollut enemmän hiljaa,
kuunnellut muita.

// Pääsin pitkästä aikaa päivittämään runoblogiani kun tajusin, miten saan itseni kirjattua sisään Googlen herjauksista huolimatta. Runoja on päivitetty niin tälle vuodelle kuin viime vuoden lopulle sekä vuoden 2012 kesälle ainakin.