31.12.2012

Valan tinasta suuren
siiven.
Samanlaisen kuin edellisen vuoden päättyessä,
kun en osannut tulkita
ennusmerkkiä.

Täysi vuodenkierto,
vuoden viimeisenä päivänä
vastaus
siiven kysymykseen:

Nyt sinulla on kaksi.
Nouse lentoon.

---

Kiitos kaikille teille, jotka olette kulkeneet mukana yhdellä elämäni suurimmista ja tärkeimmistä matkoista. Tämä sivusto ei hiljene tähän, mutta muutos on luvassa, siitä myöhemmin.

30.12.2012

Vuoden viimeinen migreeni,
vuoden viimeiset tervehdyskäynnit.
Mummi antaa kahvia ja pullaa,
pidän silmänpohjasta kiinni,
tallennan jokaisen hetken syvälle kivun lomaan.

29.12.2012

Vaaterekeillä kohtaan taas kuvottavan pitkän
matkani ja vannon

ensi jouluna
pukeudun vain tylliin ja pitsiin

28.12.2012

Häpeää on helppo toistaa
vääristellä.
Helppoa olla huomaamatta, mitä oikeasti pitäisi hävetä.

Kissaprinssin teekesteillä kaikki planeetat asettuvat
oikeille paikoilleen hetkeksi,
hetken kaikki on loogista ja mystistä samanaikaisesti
kuin kaukaiset galaksit,
joita voi laskea muttei ymmärtää

27.12.2012

Vuosi on melkein syöty,
kirjoitettu,
saatu,
täytetty.

26.12.2012

en tiedä ketä rakastaisin nyt

25.12.2012

tein taas sen virheen            katsoin vanhoja valokuvia
hyökyaalto pahaa yhdistyy liian täyteen vatsaan
riittämättömiin sanoihin

mutta saan täydellisen onnellisen sähköpostiviestin
tärkeältä opettajalta

luen sitä yhä uudelleen
silitän pientä villiä sydämessäni rauhalliseksi
imen kuin sieni varastoon hyvää tahtoa itselleni ja rauhaa
päälle maan

24.12.2012

Lahjoja on kaikenmuotoisia
värisiä
paperia lattialla
mäyräkoira silppuaa
hohdamme lämpöä ja kiitollisuutta toisillemme
sukulaiset kihlautuvat
mummi puhuu Skypessä englantiin muuttaneelle pikku
toiveikkaalle
on jouluaatto niin kuin on ollut aina
ihmisiä on kuollut tai kadonnut
heistä puhutaan kuiskaten ohimennen
kukaan ei itke

joitain uusia kasvoja joulupöydässä

liikaa ruokaa ja ainainen tunne
jostakin puuttuvasta
jostakin mitä ei löytynyt tänä vuonnakaan porkkanalaatikon
mitäänsanomattomasta porkkanaisuudesta
glögin mausteisesta lämmöstä
näistä sanoista

23.12.2012

Veli on feenikslintu
tulen läpi noussut valaistunut kirkastunut
unohtanut pimeään
meidät

Kiviä vatsassani kuin susi istun
joulukynttilöin valaistuun kahvipöytään
ja veli on hiljaa,
ei jaa viisauttaan ei murustakaan
kieltäytyy kakusta
rakkaudella leivotusta

22.12.2012

Ehdin kotiin ennen seuraavaa
maailmanloppua.

Join glögiä, söin suklaata,
katsoin miten sydänlanka palaa:

hitaasti

21.12.2012

Joulu tulee maailmanlopusta
huolimatta

saan koulussa tunnustuksen.
pelaamme luokan kesken, kuin alakoulussa,
tuikut palavat pöydällä ja kuuntelemme joululauluja.

käyn vaaleansinisessä kirjastossa,
paketoin lahjoja.

jouluasioita vain, ihania rauhallisia jouluasioita.

20.12.2012

Tuntuu erikoiselta nyt
vihdoin panostaa
oppimiseen,
aamukahvin jälkeen naurattaa ja kulmakarvat kohoilevat
ympärilläni

saanko olla onnellinen?

olla kuin kissa pistoksissa latinankokeesta ja
kirjoittaa jälleen yhtä psykologian tehtävää puoleenyöhön.

Tämä kaikki on yksinkertaisesti
hyvin miellyttävää.

19.12.2012

Tankkaan pikkumyyn kanssa latinan
sanoja
expiritum uloshengitys
retentio urinae virtsaumpi

välillä kuunnellaan vähän kaijakoota ja robinia
sauhutellaan ja nauretaan

tämä on hyvä tämä
aikalisä

18.12.2012

Pitää kättä
Arabia-tytön villasukkien sisällä,
hieroa jalkateriin hyväksyvää lämpöä,
tuoda aamutee ja jutella
yömyöhään herkkyydestä ja ajasta takanamme
välillämme
askeleen edellämme

Voi muuminenä,
voi sinun aamuteesi ja
iltateesi,

sydämeni täyttää lämpö ja nauru

----

hyvää syntymäpäivää, teepannu.

17.12.2012

Kaksitoista tuntia kotimatkaa naapurimaasta saa minut
venymään vastentahtoisesti kohti arkea.
Onneksi on ajatus joulusta,
joulusta pian ja kodista,
siitä oikeasta

ja ikävä joka ei tule täyteen
ja jonka haluan täyttää

saa minut huomenaamunakin juomaan kahvin
valoa soluissa

16.12.2012

Tytöt kokkaavat
vieretysten kaksi ystävää
toinen vaivaa taikinasta juustoskonsseja,
toinen kokoaa hyvää salaattia ja kuin ohimennen
alamme puhua taas kaikesta
kaikkeudesta
meidän jokaisen omasta

mustista aukoista ja mustista vuosista
ferrareista, traktoreista ja perhefarmareista, volvoihmisistä,
sanallisista ja sanattomista maailmankuvista ja

rohkeudesta antaa

ja antaa haavojen tulla levolliseksi
osaksi itseä

kissaprinssi sanoo että keskustelumme ovat
kirkasvalohoitoa sielulle ja se on niin hyvin sanottu,
että minä kirjoitan sen runooni
ja teidät jokaiseen runooni

15.12.2012

Joistakin asioista elämässäni on kulunut
18 vuotta,
hämmästyttävää mutta

istuin tänään kahvilla naisen kanssa,
joka on melkein sukua ja siitä on
18 vuotta kun kirmasin kesäpaikalla Uppsalassa
iltaisin tarkistettiin täiden varalta pää
tien varressa oli hevosia

Irenen kaupunkikodissa Haribo-karkkeja
vaahtokylpy veljen kanssa
jäätelöä Isan ja Jessican kanssa isossa talossa
juostiin

Nyt Irene
laskee pienen niin olemattoman kätensä
minun käteni päälle ja puristaa lujasti
Minun käy niin sääliksi
vanhaa lintua, joka
voi hyvin vain kun ei syö mitään
vatsaletkunsa kautta

puhuu kähisten painamalla nappia kurkussaan
haluaisi vielä tulla meiän luoksemme Turkuun

miten joku alunperin niin kaukainen
muistoihminen voi yhtäkkiä tuntua niin läheiseltä ja lämpöiseltä

14.12.2012

Miten lentokone näkee lentää
pimeässä
kun sillä ei ole silmiä

13.12.2012

Heti kun aloin ajatella
kilpailuja
palkintoja
tuomareita
arvioita,
en halunnut kirjoittaa enää yhtäkään
runoa

12.12.2012

Lunta pyryttää
housunpunteista sisään

Suunnittelen pitkää viikonloppua
Tukholmassa
kuin mikäkin
kosmopoliitti

sydän auki
lennän yli
pienen meren

11.12.2012

Löydän kutsumusammattini
kun menen tontuksi päiväkotiin

Olen Tilulii,
Tilhelmiina,

pieni rakas poika kiipeää syliin kaikesta välittämättä,
tuntee minut

10.12.2012

Aamuisin pongahdan sängystä ylös
jousena

Koulussa naurattaa niin että hävettää

9.12.2012

Autot ajavat sitä rallia ympäri pienen kaupungin torin,
siinä on jotakin kovin yksinäistä,
surumielistä.
Puhelin soi jonkun parvekkeenlasin takaa,
kukaan ei vastaa siihen
kylmä pirinä kiertää toria

Palelen hangessa, odotan jotakin,
olen tarkkailija

parvekkeella naisen
tupakan kärki hehkuu
en voi tietää, katsooko hän minua

8.12.2012

Isokorvainen koira makaa vierasvuoteellani
vanhempieni lattialla
katsoo kysyvästi kun lähestyn,
varuillaan niin kuin aina

pieni ukko, rakas

käperryn varovasti koiran ympärille
ja kun se huokaa käsivarsieni välissä
en tiedä muusta

7.12.2012

Isokorvaisen häntä nousee taas,
kärki heiluu hervottomasti.

Lumi kimpoaa valon.

6.12.2012

Suussa sulaa
vapaapäivä.

Turku on kaunein kun
pyryttää.

Paljon on muuttunut,
mutta kaikki hyvä on tallessa ja
jalostuu.

5.12.2012

Saan olla oma itseni ja
joku minua suutelee.

4.12.2012

Kissantassuin liukuu
talvi kaupunkiin
pienten unelmien
ja yhteen sydämeen
sinä palje puhallat pienen
liekin uuden
avaat yhden salaisen lukon
valat voimasta
pienen kupin johon valoa
vuodatan

3.12.2012

Uskallan vihdoin alkaa
vihkiä tarinani keskenään,
Suojata ja antaa samanaikaisesti.

2.12.2012

Joka vuosi ihmettelen
miten täällä joku voi elää

kylmempi kuin pakastimessa
säätila puolipilvinen mutta ei auringon kuvaa siinä, ei,
KUU ja pilvi sääennusteessa
kello viisitoista

aina pimiää ja aina kylmää
ainoat lämmönlähteet syli, koira, kuuma vesi ja villalapaset ja
joulu

01.12.2012

Kuuraan lattiakaivoa ja
nitkautan selkäni

Voisiko tämä purkki pysyä
hetken kasassa

30.11.2012

Ymmärsin tänään
syyllisyyden ja häpeän

Rajoiksi ne on piirretty, moraaliksi
seuraamukseksi

Älä anna niiden
palvella muita tarkoituksia
keinuttaa sieluasi
edestakaisin
loputtomiin vankinaan

29.11.2012

Tänään minä ymmärsin,
että sumu on hajonnut
ja siksi minua kiristää
pakahduttaa
täristää
eikä se aina ole jokin F41.1.

Tämä on parempi kuin turta pimeä
raskas sokea

tämä on valvetta
ja näin valo        tihkuu läpi

28.11.2012

Kun vihainen koira voisi joskus olla hiljaa ja
isokorvainen nostaa häntänsä pystyyn

27.11.2012

Täydet pinnat
kiristyvät käsissäni
käsistäni valuvat
hermoriekaleet

26.11.2012

Vedetään leukaluut paikoiltaan
poistetaan tukos
avataan hengitystie
talven suun

25.11.2011

Yhtäkkiä on marraskuun loppu ja rikon
syyllisyyden
hiljaisuudesta

Sisälläni kirjoitan kyllä koko
ajan

11.11.2012

Minun isäni kävelee
Kiinaan kävelee
meren ylitse jos
pyydän
ja tuo vielä tuliaisia.

10.11.2012

Nämä sanat eivät ole
suuria totuuksia
eivät avaa suurta lipasta
kaiken ytimeen
mutta välillä tämän nuoruuden tuulien
hakkaama pensas puristaa
pienen kerkän viisautta
kuin lumimarjan
jonka syöjä ymmärtää hetken aikaa
jotakin totuutta
paremmin

31.10.2012

Marraskuun viimeisenä päivänä
kuljen metsässä lapsi käsipuolessa

löytää palan puuta, sileän
pinta pihkalla lakattu

Olen "aikuinen, aikuinen"
enkä surukseni enää
löydä metsästä aarteita vaalittavaksi

30.10.2012

Seisomme takajaloillamme
haukumme lumiukkoa
harakkaa
ukkelia
terrieriä

Nauretaan iltapäivän vilunväre pois
nuollaan tassujamme
loikitaan
nuuhkaistaan lipaistaan höpsösti tuon korvaa

29.10.2012

Hopeatihkuista sataa vaakasuoraan naamaan,
isokorvainen koira kiskoo tassuhaavansa suojaa
juoksee minua karkuun olohuoneessa

Hyvä päivä silti
mieli auki
otan vastaan kuin kypsä mango
lusikan

28.10.2012

Mitä tapahtuu
takana pilviverhon
sieltä valo kajastaa

27.10.2012

Ilma tuntuu joululta
haluan maata sen pumpulissa kaksi viikkoa
ainakin

26.10.2012

Kaikki pimeä pakenee
kun tyttö toista pyyteettä lohduttaa.
Etsin huokausta katseen takaa,
näen vain tähtipölyä

25.08.2012

Ilmassa tuoksuu lumen yllättämät omenat ja veri.

24.10.2012

Opettaja opettaja
minua väsyttää

23.10.2012

Nähdä lintu puussa,
puu linnussa,
tuntea pihka veressä
lorutella lapsi sylissä
jäädä hetkeen
pienen käden takana pelätä ja silti mennä
silti vain mennä

22.10.2012

Lapsi juoksee sormien välistä
sulaa hopeaa
"da, da" ja kaikki palikat väärinpäin
silti onnellinen

21.10.2012

Se aika syksystä, kun lampaat
katoavat laitumelta
Minä kääriydyn villaan ja kuljen käsikopelolla
iltakävelyn pimeässä
Juon vuorotellen teetä ja kahvia
kaikkien teidän kanssa
halaan
halaan
olen
tässä

20.10.2012

On yksi asia sanoa
haluavansa olla aito,
haluavansa kohdata aidosti,

ja sitten elää niin.

Sinä pystyt ottamaan vastaan
tulemaan vastaan,
olemaan läsnä.
kiitos

19.10.2012

Katson taivasta ja
taivas katsoo takaisin
harmaat silmät valmiina
avoinna

Otan vastaan,
annan.

18.10.2012

Unessa --
Aloitan monet runot sanalla unessa

No, unessa kuitenkin
huitelen rakastettua korville ja
vaivun psykoottiseen masennukseen

Kun herään, auon suutani
pelokkaana
Jaksanko edelleen puhua

17.10.2012

Mikä se on se
valmis ihminen
Onko symmetrinen
onko täydellinen
onko sopiva ja terveellinen

Ketä kiinnostaa tarinan loppu,
jos ei tarinaa saa lukea
Kuolema on loppu,
kuollut ihminen on valmis.

15.10.2012

Ytimeni väräjää tauotta
vaihtaa väriä
jokaisesta kosketuksesta katseesta sanasta
Aistini ovat ylikehittyneet tai
olen taipuvainen maagiseen
ajatteluun,
enkä edelleenkään ole oppinut
olenko hullu vai lahjani
jollain rajalla.

Kasvatan
valopalloja kämmenen pohjalla
heitän niitä sinua kohti ja toivon,
että tunnet ne
Ytimestäni kasvaa maailman kokoinen
puu ja toivon,
että sinäkin näet sen.

Yhdessä ainoassa asiassa
olen ymmärtänyt olla
itselleni
armollinen:
uskon, että ei se ole viallinen,
joka on herkkä,
vaan se tekee väärin,
joka herkkyyden huomaa ja
puhaltaa sydänlangan
sammuksiin.

30.09.2012

Sanovat perhonen,
mutta olen vielä
kotelossa
käperryn lämpöä vasten kuin kissanpoika ja
tarvitsen edelleen loputtomasti
aikaa kynttilänvalossa ja
mehiläiskuningattaren äänen ympäröimänä
Kiitos kun tulitte katsomaan minua,
silititte silkkikuorta,
minä tulen vielä
nousemaan lauluun

29.08.2012

Koko suku lukee minun runojani,
vatsanpohja kihisee pelosta,
mitä kirjoitinkaan,
mitä he löytävät,
en kai ole kirjoittanut rumasti

ja samalla ajattelen,
nyt kun kirjoitan,
nyt minun ei tarvitse pelätä enää
mitään

28.09.2012

Naisen takana seisoo
kulkureiden ja kadonneiden armeija,
mykkiä patsaita salaisuudet
istuvat vatsanpohjassa hiljaa,
odottavat hetkeään nousta
lauluun

27.09.2012

Hengitä rauhassa,
saat olla
rauhassa.
Kynttilät värjäävät kodin
lepattavat ja tuoksuvat,
Katen ääni on hunajaista maitoteetä
pulleasta kupista

On lapsuuden parhaanystävän syntymäpäivä
viisi tuntia minun jälkeeni.
Meillä oli bändi
(Aloha Girls) ja kerho
(Time Horses)
ja riitoja ja takapihatelttoja
salmiakkikeittoa
pihajalkapalloa
liian isot kumisaappaat lömpsyivät jalassa kun juoksin karkuun
saksanpaimenkoiraa
ja oli loputtomasti
hevosentuoksua lannanluomista talikointia pohkeita maiskutusta kokorataleikkaa

Sellaisia minä tänään ajattelin

26.09.2012

Kanelin ja märän neulasmaton haju
syntymäpäivä
pesen muovinuken pyllyä paljussa
laitan vaipan, puen,
naurattaa
Kirjoitan koulua
16 sivua ja olen ylpeä itsestäni

25.09.2012

Selviytymisennusteeni on
erinomainen              havaintokanavani  taktiilinen
oppimistyylini aktiivinen osallistuja looginen ajattelija
olen vähän riippuvuus
orientoitunut
ja ulkoa ohjautuva
mutten menetetty tapaus ja pystyn
tuottamaan 13 sivun analyysin
oppimisestani ja kokemukistani ja oppimiskokemuksistani
muutamassa
vuorokaudessa ja
kirjoittamaan lopuksi
lopenuupuneen runon

24.09.2012

Pimeästä kun valoon osuu,
ovat kaikki värit luonnottoman teräviä

Maatuvan tuoksu
mullan
talviuni.

23.09.2012

On erikoinen tunne joutua kaupassa
valitsemaan
jauhojen ja maidon välillä
Harkita tupakanpolton lopettamista seinään,
jotta voisi ostaa kummatkin,
leipoa omenapiirakkaa ja juoda aamukahvit maidolla.
Ostan tupakat ja maidon ja vakuuttelen itselleni,
pärjään kyllä

22.09.2012

Pystyn kirjoittamaan vain jos
valehtelen.
Sanani ovat meri,
eikä merta voi ymmärtää,
sinun pitää lähteä
kahlaamaan.
Olen kyllästynyt anelemaan
ymmärrystä.

21.09.2012

pojat muistaa polvisukat

nenäliina purjeena
merien kyyhkyset
raskasvetisiä meriä lomalle
hengittämästä

varasteli
seikkaili
juovuttavia tuoksuja järvillä
puhtaalta sukelsi pulaan

kaiken sen arvoon kietoutui

20.09.2012

Koira kiertää puun väärältä puolelta ja kutsun sitä.
Se kiertää puun ja on tavattoman iloinen
kohdatessamme jälleen.

19.08.2012

Ja niin toimii muisti
sekunneista elinikäiseen
iholla hajussa jalkapohjissa tunteissa
tunteet kuulostavat tunneilta,
muuttuvat tuntien mukaan

Syksy tuntuu siltä, kuin nukkuisi
ja näkisi unta kaikista muistoistaan samanaikaisesti.

18.09.2012

Kun tuntuu, että päivät ovat vain
hetkiä puhelimen akun latauksien
välissä,
on hyvä huomata,
että on syksy ja myrsy ja kynttilöitä voi
sytyttää ja kuunnella
sielun musiikkia
silittää koiria hetken pidempään ja käpertyä sykkyrälle
omaan syliinsä

17.9.2012

Kirjoittamisesta ei tule mitään.
Sanoja on,
sanoja on aina,
mutta saanko osaanko
uskallanko
Aina en uskalla.
Yritän taas.

07.09.2012

Metsä kasvaa ylämäkeen
Pilvet ui
lammessa kilpaa

On metsänvärinen tupa ja
Poika jonka pitkät kädet
vievät liian vähän tilaa
nahkatakin
hihoihin
eksyneinä

04.09.2012

Koti korvissani,
nainen lähempänä kuin kukaan,
kauempana kuin muut.
Saat olla majakkani nyt,
kun en muita majakkoja saa pitää.

03.09.2012

Tässä kaikessa on pakko olla repeämä.
Varmasti pian
sininen laatikko kieppuu alas taivaalta.
Täällä on liian hiljaista,
kuin kävelisin elokuvan lavasteissa.

02.09.2012

Haluan aina asua kylässä,
jossa sunnuntaiaamuna kuulen
vain omenan
kopsahduksen maahan,
kirkonkellot ja yksittäisiä askeleita soratiellä.
Pienien talojen ovet ovat auki ja
niistä tulvii
kodin ja muistojen tuoksu.

Veden kultaiset valonkarvat
väristävät koiran kylkeä.

01.09.2012

Ovi, josta en saa kulkea,
maa, johon en saa
varpaallanikaan astua.
Kunpa yhden yön vielä voisin
kulkea keittiössäsi,
juoda kupposen teetä ikkunalaudallasi,
katsella puutarhaasi syyspimeään.
Mutta ovesi on tiivis ja postiluukku tilkitty umpeen,
minun on mentävä toista kautta.

27.08.2012

Vihainen koira parkuu jäniksen
perään
luen sosiaalipolitiikan
historiasta
kannan kirjoja
torneittain kotiin

odotan, että joku
sanoo jotakin.

26.08.2012

Kirjoitan kuiluista ja tikapuista ja
haluaisin vain
istua turvapiirissäni.
Kaivan verta nenästäni,

asetun eteesi kuin haava ja haluan
että

25.08.2012

Nauraa vihaisena osoitellen
on helpompaa kuin
surra
ymmärtää omaa itseään

24.08.2012

Anna armon tulla.
Anna arven näkyä,
auringon polttaa kalpea kuvasi
valkoisella valollaan.

23.08.2012

Kaapista ulos
tuleminen
ei ole pelottavaa,
se on ihanaa,
joka kerta perhoset vatsassa
olet valinnut tunnustuksen kohteesi
huolella,
on joka kerta suunnaton
helpotus
kertoa oletuksen olevan väärä.

22.08.2012

Tulee pimeät illat,
joina valonkin kuvittelen valehtelevan.
Valo sanoo minulle:
anna pimeälle nimi,
kutsu sitä nimeltä ja
ota sitä kädestä kiinni.
Minä en ymmärrä pimeää ja minä
pelkään pimeää,
mutta minä annan sille nimen,
minä kutsun sitä nimeltä ja
otan sitä kädestä kiinni.

16.08.2012

Empiä ovella hetki ja
siunata kuitenkin jokainen aamu,
soittaa sitten taas sama laulu ja
illalla silittää koiran korvia.

15.06.2012

Piirtoheitin särisee
silmiin vihloo
särkee kuopat särinää täyteen
Voitan silti kilpailun
ihastutan
luovuudellani
Oksennan heti kun pääsen
kotiin

14.06.2012

Alan venyttää vokaaleja,
latoa lautasen täyteen salaattia
Muutun.
Alan sanoa nyt en kyllä
en taida jaksaa,
ei kiitos,
en halua, älä nyt loukkaanu
Täällä on lääniä
kasvaa rajoihinsa kiinni

13.08.2012

Lähiössä jokainen nurmikko on leikattu samaan mittaan,
viivottimella vedettyjen pihojen
rajojen sisällä
ruohonleikkurimiehet,
jossain haukkuu koira,

ei muuta.

Uudet talot pönöttävät siloisilla nurmillaan
neliskanttisina ja hohtavina,
kaihtimet kiinni --
tekisi melkein mieli laulaa
ääntä maisemaan.
Kuusiaidan takana lapsi hyppii
aidatulla trampoliinilla äänettömästi,
pieni käsi nousee ja laskee
kuin räpiköivä lintu.

12.08.2012

Teemme koirien kanssa aamuisesta
leikkihetkestä uuden rutiinin.
Isokorvainen mönkii lattialla revityn karvaraadon kanssa
tulehtuneet hampaat irvessä ja
Vihainen koira inisee tyynyllä sateenkaariluu suussa.
On kahvia,
on yökyläilijä ja
kuivumassa pyykkiä.
Talon edessä kaksi penkillistä mummoja
kaikki elämä täällä on vanhaa ja rauhallista.

11.08.2012

Periferia
lauantai-iltana.
Kaikkialla on hiljaista kuin
elokuvan alkukohtauksessa,
mutta ilmassa väräjää
 lämpeävien saunojen ja
vastaleikatun nurmen varovainen tuoksu.

10.08.2012

Vihainen koira muuttaa sisään,
vinkuu hississä ja ovella ja ei suostu kävelemään
rappukäytävän liukkaalla lattialla.
Huokaisen ja yritän lohduttaa vihaista koiraa,
kyllä sinä kotiudut,
vakuutan itselleni,
kyllä tästä vielä jotain tulee.

09.08.2012

Ensimmäinen aamukahvi uudessa kaupungissa,
ensimmäinen pitkä aamukävely Isokorvaisen kanssa.
Ilmassa tuoksuu ja tuntuu syksy!

08.08.2012

Kun muutan,
teen kotini aina valmiiksi heti.
En ymmärrä ihmisiä,
jotka voivat muuttaa tavarat jätesäkeissä sikin sokin
heittää ne suurin piirtein paikoilleen ja asettua taloksi,
olla rauhassa kaaoksessaan.
Minun pitää tuumata jokaisen
pienen koriste-esineen paikka
heti
miettiä taulujen paikat ja asettaa hajuvesipullot oikeille
kohdilleen.
Kun kaikki on valmista,
kestää vielä pitkään että uusi koti tuntuu
kodilta,
vielä pitkään arastelen astioiden kolistelua ja koirien ääntelyä,
pelkään häiritseväni niitä,
jotka oikeasti asuvat täällä

07.08.2012

Pumpulipilvi ja pilvilammas
taivaansininen reikä pilvessä;
kaikki kutkuttaa ja pelottaa
eikä minusta enää tunnu että
minulla olisi paljon ystäviä.
Harsin ohuella neulalla
pieniä pistoja uuteen kankaaseen.
Se saa olla silkkiä,
taivas saa olla laventelia ja
keittiö kylmänroosa.
En tiedä vielä,
miten tässä kaikessa
käy.

06.08.2012

Hiki helmeää selässä.
Kannan jälleen kotiani,
jatkoaika lapsuudelle on lopultakin ohi.

05.08.2012

Kuinka väärässä voimme olla toisistamme,
uskoa tulkintaamme rakkaasta,
vaikka rakkauden pitäisi olla jo varoituskolmio:
huomio! et pysty ajattelemaan selkeästi,
etkä ole löytänyt sielunkumppaniasi.

04.08.2012

En haluaisi enää kirjoittaa yhtään tyhjänpäiväistä sanaa,
haluan kävellä samaa polkua Kilven ja Valan ja Huovin ja kaikkien
ihailemieni runoilijoiden kanssa,
olla yhdenvertainen,
en mikään turha harrastelija
kuudensadan kilometrin matkalla
kohti rakasta, väsynyttä kotikaupunkia.
Matkan lopulla paniikki herää,
välitilassa ei saa enää olla,
runot muuttuvat taas osaksi pelottavaa
aikuista arkea
Kuuntelen äänirunokirjaa ja kiroan jokaista kuolematonta
sanarykelmää,
joka minun olisi pitänyt kirjoittaa ensin.

03.08.2012

Tuulenpuuskat koivikossa kuulostavat
samalta kuin meren aallot tervehtiessään
rantaa
Huomaan inhoavani kaupunkeja,
moottoriteitä,
puukenkien kopinaa joenrannan kävelytiellä
Hiljaisuudessa minua määrittävä
välitilassa olemisen tunne
on rehellisempi,
enkä koe tarvetta huijata teistä ketään.

02.08.2012

Hevonen seuraa minua,
hyrisen onnesta ja työnnän
eläimen suuhun porkkananpätkiä.
Hevosen kanssa olen loputtoman läsnä,
maisema pysyy paikallaan ja olen turvassa,
pehmeä niin sametinpehmeä turpa kättä vasten
löpsöttävä huuli.
Kiitos.

01.08.2012

Järven syli on kylmä ja kevyt
vesikirput hyppivät tieltäni kun
kävelen hitaasti sisään.
Vesi viiltää reisiä,
sulaa elämää jäisessä pikarissaan.
Illalla lämmitämme saunan
oikein
hitaasti.
Liekki lyö peltiä,
avataan juomat ja naureskellaan
suomalaisuutta,
kansalaisääniä, ihmetellään
koivunlehtien iholle jättämää
hellivää limaa.
Makkara narisee uuninluukulla kepissään,
seisomme alasti pehmeässä kesäsateessa,
äiti ja minä.

31.07.2012

Lammaslaitumella

Lampaan katse ei ole tyhjä,
vaan erittäin
mietteliäs.
Kuin pehmeä vartalo olisi tässä ja jauhaisi
ruohoa
jauhaisi jauhamasta päästyään,
mutta katse ei ole paikalla.
Huolestuneena lammas miettii
ehkä tulevaa sadetta,
mitä milloin miettiikin.
Hajamielisesti juoksee muutaman askelen kun
karitsa yrittää maidolle.
Astuu kömpelösti kumisaappaan varpaalle,
pyrkii lähemmäs,
ihan kiinni ihmistä,
turpa ihan kiinni niskassani,
On poissaolossaankin hyvin läsnä,
hönkii hellänlämmintä nokkoshengitystään,
sanoo:
olen vähän mietteissäni,
mutta haluan silti olla lähelläsi,
haluan että pitelisit minua ja olisin kanssasi
turvassa.
Suojeletko sinä nyt minua?

Lampaalla on monta katsetta:
on tuo mietteliäs ja poissaoleva,
on päättäväinen pusku- ja pyrkimysilme,
hätääntynyt, paniikinomainen pakenemiskatse.

30.07.2012

Kosketan ja tervehdin
parikymmentä turpaa ja kuonoa
sametinpehmeitä ja kosteita ja
yhden, joka kirputtaa hiukan hampailla.
Hevosten hännät huiskivat ärtyneesti paarmoja,
lampaat hytkyvät kuumasta,
taivas on puuterinen autere.
Tie lammaslaitumelle --
metsän varjossa kuljemme
lähes äänettömästi
neulasmatolla kohti salaista
onnenlaidunta.
Koira vinkuu heittämään keppiä,
hetken päästä kantaa autuaana suussaan jotakin kökkärettä.
Välillä on hyvä olla
näin kaukana kotoa,
totutella karhunpelkoon ja hyönteisiin,
lampaiden märehtiessä ympärillä
tukat takussa.

29.07.2012

Poika tavaa yksinkertaisia sanoja ja
tyttö rakasta jokaista henkäystä
kivi kimaltaa sormessa ja
sydän kimaltaa onnessa
aika on varas mutta
meillä on suunnitelmia
naururypyistä

28.07.2012

Suunnittelemme pitkää matkaa
järvimaan halki
uimapuku mekon alla
äänikirja tuudittaa
täydelliseen vapauteen

27.07.2012

Veneilijät heiluttavat toisilleen.
Hetken Princess ja Diana keikkuvat
toistensa aalloissa.

26.07.2012

Ainakin olen saanut
mahdollisuuden
tyhjään sivuun
viiteen kilometriin
aamuherätyksiin ja
jonkin pienen
merkityksen,
askeleen.

25.07.2012

Joka ilta ajattelen:
Nyt kirjoitan
vaikka kirjeen
luen vaikka
kirjaa
kuuntelen
vaikka musiikkia
kynttilän vaikka sytytän.
Ja joka ilta lyhistyn
valkoisen ruudun ääreen
ja rakennan mieletöntä
mielikuvituskaupunkia
kuin minulla ei olisi parempaa
tehtävää.

24.07.2012

Autossa soi Abbey Road ja isä
on ostanut suklaadonitseja
Juomme liikaa kahvia,
sullon kaikki rakkauskirjeesi laatikkoon
täynnä kirjeitä.
Valehtelen itselleni terveen paperit --
on kohtuutonta vaatia
täyspäisyyttä täällä

yhtään keneltäkään täällä.

23.07.2012

Purjelaivan köysillä istuu
kaksi varista.
Toinen puhuu rumia,
toinen on sateessa hiljaa.

08.07.2012

Muista kuitenkin
tässä todellisuudessa me
toteutamme unelmamme
ja siinä toisessa ne jäävät
suloisiksi uniksi

Olet vapaa

03.07.2012

Ravintosisältö ja keittiövaaka
lautasmalli ja ravintoanalyysi
kolmenkymmenen kilon painoinen
riesa

02.07.2012

Auto tuoksuu kannetulle heinälle ja
hellepäivän hevosenhielle.
Haluaisin jaksaa ja keskittyä niin kuin
jotkut ihmiset jaksavat,
mutta joskus huomaan mieleni
tylsistyvän paikoilleen,
olen tahdoton sätky,
nukke joka hyppii kun kiskaistaan
ja minulla on paljon sanottavaa ja
osaan paljon
mutta olen maksanut vuosista jollain tapaa
kovempaa veroa
kuin jotkut ihmiset,
väsyn eri tavalla.

01.07.2012

Komediaserkku täyttää kahdeksantoista
ja nauraa vitseilleen koko nuoruutensa varmuudella,
unelmoi omasta kodista ja laskuista ja ehkä tytöistä,
enkä voi olla haikailematta takaisin
kymmenen vuoden taakse,
eikä kai kukaan voi olla,
ellei ole vasta kahdeksantoista eikä voi kuvitella
mitään muuta.

30.06.2012

Vilma-Aurora Vilhelmiina,
hännättä keikkuva ilopylly
ja sen pelastanut nainen,
joka kiertää käsivartensa
nukkuvan koiran ympärille
suojelevasti,
hymyilee kun katsoo koiran unta.

29.06.2012

Vihaan suuria kaupunkeja,
vihaan ihmishädän keskittymiä
ja sitä että Itäkeskuksessa
jonkun rakastama työntää
pyörätuolinsa junan eteen
ja sitä paniikin ja pelon kahahdusta mikä
ihmisistä pääsee

Miksi te haluatte asua täällä?

28.06.2012

(lapsena)

Ketunleipää
kielellä
vannomme keijujen valan,
vaaleanpunaisten verhon takana
muoviponien mansikkainen tuoksu
ole sinä prinsessa minä voin olla
prinssi
lehtiroskiksessa taskulampun kanssa

ja se miltä tuntuu lyödä paljas varvas piha-asvalttiin
kun laukataan keppihevosilla.

pakastinarkun hohka kun kaivetaan
villevallatonpuikkoja
banaanin ja kaakaon tuoksu
vieras kellonraksutus
eikä kiirettä

kirjevihko postiluukussa

maja
kioski
kerho
bändi

työkaluvajan kuuma katto paljaiden säärien alla,

liukupaanasta kerätyn hiekan maku.

27.06.2012

Metsänrajan ylitse
kesän pysäyttämään
piilopaikkaan varjojen
hiljaiseen värinään,
neulasmaton pehmeä
haiku, lapsen
jalan kaiku,
majan viileään
hyssyyn viet.

26.06.2012

Istua raiteiden reunalla
pudotuksen reunalla
eikä pelätä.

25.06.2012

Valuvia päiviä.
Muiston kujertava
kuuma hengitys
reidellä.

24.06.2012

Laivan nimi on Suojelija.
Lokit huutavat kristallia --
kirkasta valkoista yötä
ja taivaan kupolin laakeutta
likaisten siipien alla.

23.06.2012

Lempeän kitkerä ajatus:
miten kilpaa toivomme toistemme
muuttuneen.
Valehtelen välinpitämättömyyden
ääneeni,
luon illuusion toisenlaisesta
minästä
sinun suojaksesi.
Ettei sinun enää tarvitse
ajatella minua,
esitän ja toivon
etten pian enää tarvitse
sinun ajatuksiasi.

22.06.2012

Nostokurki lämmittelee kesäyön värisevässä ilmassa,
riiputtaa päätään raukeasti ja huokaa
metalliset kyljet hellinä
joen pintaa pitkin tanssivalle
saksofonin laululle.

21.06.2012

Päivä on pitkä eikä tästä enää veny
en halua kirjoittaa
haluan nukkua
nukkua nukkua nukkua

20.06.2012

Kesällä ja jouten
aika pysähtyy,
en muista mikä päivä on,
eikä rahaakaan kyllä ole

Kissa sylissäni
rakastaa minua
vaikka emme ennen ole tavanneet
minäkin rakastan kissaa

Miten yhtenä hetkenä voi olla niin
helppoa
rakastaa ja sitten päästää irti
kumpikaan ei juuri jää muistelemaan
vaikka on nuoltu kättä ja hierottu
korvantaustaa

19.06.2012

Yön kieltä ovat lintujen laulut
räkäiset huudot laiturinpielessä
yksinäinen skeittaaja
rullaamassa tyhjää katua
etsimässä Pelastajaa.

18.06.2012

Tänään luin runon,
joka saa minut kirjoittamaan,
vaikka käteni aukeavat tyhjinä
edessänne
kahmikaa ilmaa,
ilmakin on runoa
sydänkin lyö runoa.

------

Lukekaa jorinoideni sijaan tämä. Vapisin.

The Nutritionist
Andrea Gibson

The nutritionist said I should eat root vegetables
Said if I could get down 13 turnips a day
I would be grounded, rooted.
Said my head would not keep flying away to where the darkness is
The psychic told me my heart carries too much weight
Said for 20 dollars she’d tell me what to do
I handed her the twenty, she said “stop worrying darling, you will find a good man soon.”
The first psychotherapist said I should spend 3 hours a day sitting in a dark closet with my eyes closed, with my ears plugged
I tried once but couldn’t stop thinking about how gay it was to be sitting in the closet
The yogi told me to stretch everything but truth, said focus on the outbreaths,
Said everyone finds happiness when they can care more about what they can give than what they get
The pharmacist said klonopin, lamictil, lithium, Xanax
The doctor said an antipsychotic might help me forget what the trauma said
The trauma said don’t write this poem
Nobody wants to hear you cry about the grief inside your bones
My bones said “Tyler Clementi dove into the Hudson River convinced he was entirely alone.”
My bones said “write the poem.”
The lamplight. Considering the river bed. To the chandelier of your fate hanging by a thread.
To everyday you could not get out of bed.
To the bulls eye of your wrist
To anyone who has ever wanted to die.
I have been told, sometimes, the most healing thing to do-
Is remind ourselves over and over and over
Other people feel this too
The tomorrow that is coming, gone
And it has not gotten better
When you are half finished writing that letter to your mother that says “I swear to God I tried”
But when I thought I hit bottom, it started hitting back
There is no bruise like the bruise of loneliness kicks into your spine
So let me tell you I know there are days it looks like the whole world is dancing in the streets when you break down like the doors of the looted buildings
You are not alone and wondering who will be convicted of the crime of insisting you keep loading your grief into the chamber of your shame
You are not weak just because your heart feels so heavy
I have never met a heavy heart that wasn’t a phone booth with a red cape inside
Some people will never understand the kind of superpower it takes for some people to just walk outside
Some days I know my smile looks like the gutter of a falling house
But my hands are always holding tight to the ripchord of believing
A life can be rich like the soil
Can make food of decay
Can turn wound into highway
Pick me up in a truck with that bumper sticker that says “it is no measure of good health to be well adjusted to a sick society”
I have never trusted anyone with the pulled back bow of my spine the way I trusted ones who come undone at the throat
Screaming for their pulses to find the fight to pound
Four nights before Tyler Clementi jumped from the George Washington bridge I was sitting in a hotel room in my own town
Calculating exactly what I had to swallow to keep a bottle of sleeping pills down
What I know about living is the pain is never just ours
Every time I hurt I know the wound is an echo
So I keep a listening to the moment the grief becomes a window
When I can see what I couldn’t see before,
through the glass of my most battered dream, I watched a dandelion lose its mind in the wind
and when it did, it scattered a thousand seeds.
So the next time I tell you how easily I come out of my skin, don’t try to put me back in
just say here we are together at the window aching for it to all get better
but knowing as bad as it hurts our hearts, made of only just skin, knowing there is a chance the worst day might still be coming
let me say right now for the record, I’m still gonna be here
asking this world to dance, even if it keeps stepping on my holy feet
you- you stay here with me, okay?
You stay here with me.
Raising your bright against the bitter dark
Your bright longing
Your brilliant fists of loss
if the only thing we have to gain in staying is each other,
my god that’s plenty
my god that’s enough
my god that is so so much for the light to give
each of us at each other’s backs whispering over and over and over
“Live”
“Live”
“Live”

17.06.2012

Huoneiston kaikki karmit
ovat puuta
ja parvekkeelta avautuu näkymä jonkin
kaupungin
yli
taivas on aina aamuyön hento
olutpullot saavat jäädä pöytään
ovi saa jäädä auki
ystävät lattialla sekalaisesesti
kietoutuneina

16.06.2012

Kesäyön sade ja tuoksut
ruusu ja pihka
rumpujen ääni torilla
nuoret notkeat notkuvat
elossa
on kesäkuu
on kesäkuu

15.08.2012

Tuli puhetta hulluudesta.
Meidän perheessä jokaista täysjärkistä kohden
on kaksi hullua.
Minua pelottaa mennä bussiin ja torille,
syön liikaa ja vaivun
syvään syvään siniseen liian helposti
Emme vastaa puhelimeen
heitämme kaikki tavarat pois säännöllisin väliajoin
teippaamma tietokoneesta kamera-aukon piiloon

ettei meitä nähtäisi

rikotaan ihoa
että jotain pääsisi ulos kun emme
uskalla sanoa
ei

14.06.2012

Kerjään kuoliniskua.
Haluan uuttaa teistä
negatiivisuutta
haluan että pieksette minut
sanoillanne,
jotta voin vihdoin repiä
silkkikuoren auki ja
pudota kuivuneena

luuli itseään perhoseksi
meidän muiden lailla

13.06.2012

Pieni moottorivene ja
edessä aukeneva
ukkosenharmaa meri
aaltojen piikeistä nousee
horisontin peittävä
alus
jättiläinen
jonka läpi minun on mentävä
uskottava sen olevan
tie,
ei este.

12.06.2012

Puuterinsinisen sävyt yötaivaalla
Missä kaikki nuo linnut nukkuvat?
Lentävät viiden hanhen tähtikuviota
laajenee supistuu laajenee
siivet ilmaa vasten
haukkovat
h-h-h-h-h-h-h-h-h-h-h-h-hh
Tupakka palaa kynän muotoisena,
on aika palata kirjainten luo

--

Pahoitteluni, runokooma iski jälleen. Pari runoa tulee tuohon alle, mutta jää taas pieni aukko kyllä, ei vain ole ollut runo-olo. Nyt onneksi taas on.

05.06.2012

Sinä et ole minun
toinen puolikkaani,

etkä sinä.
Ketään teistä, joita olen rakastanut
joille olen antanut itseni
sokeana
eikä kukaan teistä antanut
kaikkeanne takaisin.

Eikä se haittaa, sillä
me kaikki etsimme vielä
valoamme täällä.

5.6.2012

Kivi kuin kiiltävä norpan pää.
Järvivesi huljuttaa kiveä uneen ja minua
tarinaan sanaan transsiin.

Tämä on ensimmäinen kerta kun
yöpyisin pimeässä metsässä.

Joskus unet naamioituvat
näyiksi,
toisinaan näyt uniksi.

5.6.2012

Vieras kaupunki vailla rajoja.
Katse hakee kaunista ja
tavanomaista,
tekee kadunkulmista jo omiaan.

Tuo voisi olla minun kahvilani,
tuo minun puistonpenkkini.
Ja tuolla
tuolla kävisin hammaslääkärissä.

Sunnuntaisin kävelisin koirien kanssa
järven ympäri.

01.06.2012

Lapsuuden metsän yllä pilvet on
leikattu
tasaisiksi.
Suuri tikari on
pysäyttänyt maiseman
unille,
joissa etsin aina bussia.
Maksan matkan postimerkeillä.

31.05.2012

Taivas
Saanko katsoa sinua
Sieluni silmät auki
Miksi sateenkaari on
Katki
Onko se kesken
Vai törmännyt pilvenpohjaan
Kasvaako se vielä?
Ja taivas saanko
Katsoa sinua
Silmät kiinni

30.05.2012

Joukko kesämekkoja tanssii
hippikahvilan edustalla
poskiani kuumottaa kun ahtaudun
koirieni kanssa, vihaisen ja isokorvaisen,
joukon läpi
ilottomana
lenkilläni.
Joukko juhlamekkoja purkautuu
ulos vanhasta koulustani
ja minun tekisi mieli pysähtyä kertomaan
että minäkin haluaisin olla vielä seitsemäntoista ja
kesälomalla
todistus kädessä
arvostella luokkatovereideni
laulutaitoa
Kulmat liian ohuiksi nypittyinä
Liian iso takki päällä väristä
alkukesän värinää

Olla taas niin ehdoton ja nuori

Sitten kävelen vanhan puuystäväni ohitse
puhun sille mielessäni
vuosirenkaista ja muodostan
suullani jo tätä runoa
Vanhaa puuta ihaillaan ja kunnioitetaan,
mitä leveämpi ja kurttuisempi,
sen kauniimpi

En tiedä enää, haluaisinko olla
17 vai puu vai juuri tässä
Lehtien varjot valopitsiä jalkojeni alla
Kuollut harakanpoika ja raakkuva surusaattue polkuni varrella

29.05.2012

Iski akuutti vatsatauti
lähetän pelkurimaisen tekstiviestin
kaukaiseen päiväkotiin
koska bussit menevät huonosti
koska minua alkaa yhtäkkiä pelottaa ja silloin
tarvitsen vapaapäivän
vaikka muiden kustannuksella

Vien vanhan koiran pitkälle kävelylle.
Koira köpöttää verkkaista vauhtia,
annan sen nuuhkia,
sanon ettei nyt voida mennä förillä
pahoittelen etten ottanut rahapussia mukaan,
nyt ei voida ostaa jätskiä
ostetaan huomenna.

Vanha koira hymyilyttää muita
kulkijoita
Kaksi venäläistä miestä lipoo jäätelöjään
autoon nojaten
vanhat lomamatkapaidat vatsoihin liimautuneina
Koira ja minä pysähtelemme koiran niin halutessa
on lämmin mutta käy
viileä tuulenvire

Nyt meidän on käännyttävä takaisin
että jaksat kulkea paluumatkankin
sanon koiralle
ja koiran häntä heiluu koko ajan kun se nuuskuttaa
menemään ja totean
salaisen vapaapäiväni
hyväksi vedoksi.

28.05.2012

Iltapäivällä olen yksin
yhdeksän lapsen kanssa
Juoksemme potan ja siivouskomeron ja naulakon
väliä
sillä on
väliä
sillä
miten puhun lapselle kun hiki valuu selkärankaa pitkin
Osaan jo vastata
rauhallisesti kun neljä lasta
pyytää samanaikaisesti
vetämään vetoketjun pyyhkimään pissaa ja räkää ja
riisumaan sisähousut vetämään ylle ulkohousut
Minulla on mantrani, jota
toistan rauhallisesti
linnunpojille           suut auki
kaiken nyt heti haluaville

Ehdin aina nostaa syliin ja hetken
silittää       kuiskata
pian päästään kotiin,
pian äiti tulee

27.05.2012

Vihainen koira karka
juoksemme ympäri kasvitieteellistä puutarhaa
kunnes löydämme sinut,
samasta kohtaa mistä lähditkin
näytät vieraalta koiralta kun vain seisot ja
etsit katseellasi meitä
etkä edes purrut ketään
minä rakastan sinua

26.05.2012

Huoneessa on takkuinen kissa ja
peltinen majakka.
Kaada lasiini pirtelöviinaa ja
nauretaan
hetki
hamsterihotellia
makkaraa
tehdään hetki kaikkea sitä minkä arki
kieltää
ei tarvitse
olla ketään
ei hymyillä

aarteen arvoista on
saada joskus sanoa aivan mitä vain,
ilman pelkoa.

25.05.2012

Naisen käsistä valuu rauha lapsen kehoon,
raukea rauha koko taloon,
silmät painuvat kiinni ja jännitys herpaantuu.
On ilo rakentaa kanssanne tätä hiekkalinnaa,
ilo rikkoa se ja mennä sisälle syömään.

24.05.2012

Verivaahtera on kaunis vain
auringossa.
Olemukseni aukeaa
valon myötä,
onnen tunnetta puristan kourassani kuin
jotakin muljahtelevaa.
Musiikkiin tulee basso ja rummut,
sello ja molli saa odottaa syksyyn.
En malta nukkua ja kun luen
vanhoja päiväkirjojani,
en jaksa muistaa miltä silloin tuntui.

Lääkäri sanoisi
remissiossa,
minä en halua ajatella lääkärin kiharaista tukkaa ja
kiusallisen lihaista olemusta,
haluan vain levittää aurinkorasvaa
lapsen käsivarsiin,
istua iltaa ja haaveilla pienistä
tärkeistä asioista.

23.05.2012

Astiakaupassa puristelen värjättyä posliinia,
sovitan käteeni tarinoita erilaisista
aamukahveista,
erilaisista naisista lukemassa
sanomalehteä.

Aurinko paistaa Hämeenkadulla,
syön salmiakkijäätelöä.
Kun menneisyyden palanen kävelee ohitseni,
minulla on kummallisen rauhallinen olo,
livon jäätelöäni röyhkeästi ja katson
suoraan silmiin.

22.05.2012

Olen valehtelija.
Kaitsen lapsianne kuin olisin
itse aikuinen,
nyökkään asiaankuuluvan huolestuneesti,
rypistän kulmiani ja
vakuutan koko olemassaoloni
turvalliseksi.

Tunnen olevani äidin korkkarit jalassa
vaatehuoneen mekkopiilossa,
leikin aikuista
nahkasalkun tuoksussa.

21.05.2012

Olisiko jo aika vähän yrittää.
Sanat kalisevat kuin kassillinen luita,
enkä jaksa vastata.
Omalla tavallani olen
yrittänyt,
paljonkin,
olen tavannut monia ja kuunnellut
kunkin totuuden minusta,
päätynyt kannustamaan auttajaani,
olet sentään aika hyvä työssäsi,
näin vaikea asiakaskohtaaminen ja noin hienosti
pärjäsit.
Pyytämään anteeksi ja poistumaan vakuutellen,
että kyllä nämä sinun ideasi varmasti nyt lähtevät
itämään minussa.
Mutta minusta versovassa aineksessa on aina
hometta,
ötököitä.
Ei minun tarvitse yrittää aina,
ei meidän pidä aina jaksaa.

20.05.2012

Sunnuntaina haluaisin olla
Iholla.

19.05.2012

Koko kansan ravintolapäivänä aurinko
ja kotikokit paistavat
kilpaa lihaa ruskeaksi.
Päätäni särkee koko ajan,
mutta mussutan sarjatulena
vegaanihampurilaista juustokakkua kuppikakkua
ja olen harvinaisen tyytyväinen.

18.05.2012

Pitkä viikonloppu,
kiusaan itseäni kirjoittamattomilla runoilla.
Tämän projektin aion viedä loppuun.

17.05.2012

Kokoukset on keksitty
pönkittämään illuusiota
olemassaolomme tarpeellisuudesta.
Vain minä voin tehdä näin teräviä huomioita,
vain minulla on juuri tämä idea esitettävänäni.

Onko se sitten huono asia,
se illuusio,
en tiedä.
Olen alkanut taipua sen
välttämättömyyteen.

Salkun nahan tuoksu ja täsmälliset muistiinpanot.
Jos ne tuovat lohtua,
olkoon niin.

16.05.2012

Lasten kanssa on pelottavaa työskennellä --
käännä katseesi sekunniksi ja
lapsen suu on veressä.
Suu paranee kuitenkin nopeasti,
lapsi tulee takaisin luokseni
(ja tippuu seuraavaksi kiipeilytelineeltä, itkee taas)
unohti jo.

Nukkumahuoneessa vallitsee hämärä hyssy,
lasken päiden liikkeitä ja kirjoitan viestejä
puhelimen tunneavaruuteen.
Joka kerta päätän,
että nyt tämän jälkeen annan jo
olla.

15.05.2012

Pidän siitä,
että saan olla bussissa aika kauan,
ennen kuin olen perillä ja
aloitan työpäivän.
Tarvitsen keskimääräistä enemmän aikaa
rohkeuden keräämiseen,
olemisaikaa,
hengitysaikaa.
Kaiken on hyvä olla kaukana,
että sielu ehtii perille samaa tahtia kuin jalat.

14.05.2012

Minut halutaan töihin
hätätilanteessa ja paremman puutteessa,
mutta kuitenkin.
Minusta myös aina pidetään töissä,
se tuo rohkeutta ja antaa voimaa.

13.05.2012

Mitä tapahtuu naisen päässä
kun hän sanoo itselleen
olen arvoton
en ansaitse tätä hyvää
en riitä sellaisena kuin olen.

Tunnen liian monta naista
joiden elämä on joko tai
joko runoa tai pöytäpyyhkeitä
uneksuntaa tai kieltäymystä

Minulle on sanottu
etten ole runojeni näköinen
ettei arvaisi minun kirjoittavan
kun kuuntelee minua vaikkapa
jonain maanantaina
tavallisuuden vallitessa

Miksi meidän pitäisi olla vain simpukoita
ja Parhaita Itsejämme

Ei arkea voi kieltää
eikä unelmaa

Minulla on kaunis mieli ja tavallinen mieli
joskus en ajattele viikkoihin mitään
erityistä
 mutta minun on pakko kirjoittaa

mitä sinun pitää tehdä
ja mitä sinä haluat tehdä?

Voimme olla kumpaakin,
voimme tehdä arkea ja silti tanssia

Sinä olet tarpeeksi
Sinä olet hyvä
Sinä olet kaunis
Sinussa on taikaa

12.05.2012

Kirjeiden päältä uupuu osoite,
kuinka symbolista,
kun asun kahta osoitetta,
odotan pääsykoekutsua,
ei rahaa äitienpäivälahjaan.

Äidin kortissa mummo
laskee kaljaa kahvihanasta kuppiin,
takana tyhjä bingosali.
Olla syntinen vanha nainen,
miten ihana unelma.

11.05.2012

Ammattilainen ehdottaa,
että joisin aterioiden jälkeen
ison lasillisen jääkylmää,
sitruunalla maustettua vettä.

Miksi en aiemmin ole ymmärtänyt,
että näin helpolla
kaikki ongelmani ratkeavat.

10.05.2012

Huomaan, että me kaikki
jaarittelemme samoista asioista
vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
Ei ole ihme,
että itseen kyllästyy aika ajoin.

Kynä, kamera, sivellin, nuotti
paljastavat toiston,
valitustesi teeman ja
surkeutesi kaaren.

Toiset saavat toistaa itseään salaa,
itse valitsen julkisen nöyryytyksen
mieluusti.

09.05.2012

Pysyvän välitilan syndrooma
ja siitä herättävä
hetkellinen
päättäväisyyden päivä.

08.05.2012

Lentokentällä
kaikki nämä kehot
ja äänet
ovat pian ilmassa kanssani
ahtailla istuimilla
rajatussa tilassa,
josta ei pääse pois.

07.05.2012

Laskuveden aikaan
kavelen meren pohjassa.
Askeleeni rikkovat
kotiloiden hauraita kuoria --
olen tunkeilija
tassa suolaisessa maassa.

06.05.2012

Mäen päällä valtava koulu
täynnä tuhansia tarinoita,
joihin palan päästä käsiksi.
Kuka ratsastaa näillä poneilla,
kuka käpertyy dormitoryn lakanoihin iltaisin,
ikävöi ehkä vanhempiaan.
Minkälaisia juttuja kerrotte toisillenne
koulupäivän jälkeen,
näettekö enää ympärillänne avautuvaa
käsittämätönta kauneutta?

Miten muratin kuristamat puut
sulkeutuvat tien yllä tiiviiksi katoksi
miten vihreä ja keltainen leikkivät pelloilla keskenään.
Miten jokaisen satumetsään vievän polun päässa
tarinasi voi alkaa tai päättyä.

05.05.2012

Iso koira makaa sylissani,
ikavoin omiani,
isokorvaista etenkin,
ja vahan myos saunaa ja
aitia ja isaa.
Matkustaminen on
yleensa ihanaa,
mutta koti on
koti.

04.05.2012

Yksinaisyydessa nautittu
jaatelopurkki,
pingottavan mahalaukun tuoma helpotus
pohjattomuuteen.

03.05.2012

Englanti.
Vanhalla miehella on taydellisen pyoreat silmalasit,
han skoolaa tuoremehulasilla elakelaispossensa kanssa
cheers!
Kaiken kanssa saa ranskalaisia perunoita.
Rannassa labradorinnoutaja juoksee veteen,
merenpohja on taynna kuollutta levaa,
elamankuoria tyhjillaan, ja
simpukoita syodaan taalla vain leivitettyina ja
uppopaistettuina

Olen epakohtelias muukalainen,
vien yksin neljan hengen loosin
taydessa kahvilassa,
liikaa tilaa vain minulle,
paahdetulle leivalleni ja runoilleni.

Meren tuoksua en osaa kirjoittaa.

02.05.2012

Vappupaivana ajattelen
etta runoilija ei ole koskaan yksin.
Aina voi pysahtya,
vaikka sitten satunnaiselle parkkipaikalle,
ostoskarrytelineen viereen
yhdentekevassa, arkisessa
pikkukaupungissa,
jossa kuitenkin sijaitsee jonkun tuhannen
ihmisen elinpiiri.
Lahikaupan parkkipaikka
aurinkoisena paivana,
piste kartalla ja
pisteessa mina.
Undulaattien leluja repussa.
Kaikki on niin
irrallista ja satunnaista,
etta mita tahansa voisi tapahtua juuri nyt.

Hyvantekevaisyyskaupan jalkeenjaanyt apulainen,
pakasteruokakauppa,
itselle sokeat silmat,
vieraat tupakkamerkit.
Kartalla piste,
pisteessa mina,
ja voin olla kuka ja mita tahansa.
Toisaalta
en ole kovin hammentava ilmestys,
olen vain joku lihava tytto,
joka kirjoittaa jotain pieneen kirjaan
Sainsbury'sin parkkipaikalla
keltainen reppu kasipielessa.
Kukaan taalla ei tieda,
kuka minua rakastaa.

01.05.2012

Ruma hanhi seuraa minua leivan toivossa.
On hyva puolipilvinen paiva,
kummaltakin puolelta tieta
lahtee taydellisia polkuja
metsaan, niityille, pelloille,
muratti kuristaa puita ja kipu minua.

30.04.2012

Englannissa osataan rajata pellot
niin etta ylhaalta kasin koko maa nayttaa
tilkkutakilta.
Virkatulta peitolta,
jonka voi vetaa korviin
kun kokolattiamatot eivat enaa
onnistu eristamaan
vanhan maan hohkaamaa
kylmaa,
kuumavesipullo on jaahtynyt ja
kuppikeitto sulanut vasyneen matkailijan
vatsassa.

29.04.2012

Vakuutan henkeni
viidestäkymmenestä tuhannesta eurosta,
kerrankin rahaa jota en
omaisilleni soisi.

28.04.2012

Miksi kaikki asuvat Helsingissä?
Turussa on hienompaa,
tulkaa tänne,
käpertykää nurkkiini ystävällisille
kerille ja viettäkää
pidempi aika.

27.04.2012

Onneksi en pysty
näkemään itseäni koko ajan.
Olisin kuollut!
Valokuvat ja video ovat
noituutta,
ajavat minut syvimpään epätoivoon.
Miten pinnallista,
mutta en lakkaa ihmettelemästä
kaksiulotteisen ja päänsisäisen eroa ja
kavalaa valetta, jota
ajatukseni ovat.
En ymmärrä omaa mieltäni,
en tunnista itseäni.

26.04.2012

Yhtäkkiä olen ystävien ympäröimä,
omassa kodissani
vaniljantuoksussa
katsomme espanjalaista kauhuelokuvaa ja
räkätämme.
Tätä kohtaa tarinassani
rakastan.

25.04.2012

Aurinko lämmittää koiran kylkeä,
ja mikä sen on köllötellessä,
pidän siitä hyvää huolta.

24.04.2012

Monet ovat tavat testata pätevyyttäni alalle
Otsa kiiltäen väännän jänistä rautalangasta
kolmen tunnin yöunilla
yritän muistella murtolukuja
antaa epäjohdonmukaisesta persoonastani johdonmukaisen kuvan
mustata oikeat pallukat ollakseni
unelmieni väärti.

23.04.2012

Jos en nyt pääse opiskelemaan,
lähden kyllä Torshavniin,
menen töihin tehtaaseen ja
nain jonkun komean kalastajan.

22.04.2012

Olisi loppujen lopuksi helpompaa
vain vihata --
rakastaminen on hirveän vaikeaa,
siinä on ällöttävän paljaana ja
pelokkaana,
ikuisen vastarakkauden kaipuunsa kanssa.
Mutta minä en mahda sille mitään,
että rakastan sinua.
Ja paria muuta naista,
mutta sinua eniten.

21.04.2012

Haluaisin hetken,
vaikka viisi minuuttia,
tuntea olevani ruumiiltani terve.
Mieleni oikut alan jo hyväksyä,
mutta jatkuvia kipuja ja pahoinvointia en
voi sietää.

20.04.2012

Kun jään yksin,
heti on epätodellinen olo.
Huomaan, että asioista,
joita suunnittelin tekeväni
odotellessani sen oikeanlaisen elämäni
alkua,
on tullut elämäni.
Kaikki tekeminen tuntuu liian isolta,
on helpompaa pyöriä ympyrää kotona,
nukkua liikaa.

19.04.2012

Annan lapselle vauhtia,
selkä ja keinu nitisevät yhtä tahtia.
Kerron lähteväni
Englantiin,
lentokoneella,
ja lapsi ihmettelee,
olenko siellä sitten yötkin.
Kadehdin lasta tämän
vaivattomasta kehosta,
joka ei väsy kuin yöksi,
ja palavasta mielestä,
joka ei kyllästy kuin aikuisten tyhmyyteen.

18.04.2012

Nukkumaan käydessä ajattelen
lumihiuksista tyttöä ja
elohopeapoikaa.
Miten kohtelen heitä huomenna,
miten rohkaisen tyttöä ja
saan pojan ymmärtämään tarpeellisen
määrän rajoja.
Muistan kiittää itseäni
hyvästä työtä,
miten vakavasti otan tekemäni.
Kunpa he muistaisivat minua joskus
lämmöllä.

17.04.2012

Niinkö luulet, että taivaalta
värit pakenevat, jos lakkaat
olemasta.
Me itkemme kyllä.
mutta värit eivät surusta tiedä.
Jättäisit jälkeesi
keskeneräisen tarinan

16.04.2012

On kummallista käydä töissä,
ja käydä ylimalkaisia keskusteluja
mielen kiputiloja sivuten.
Niin,
pitää varmaan olla aika sairas,
että makaa sängyssä kunnes
tukka rastoittuu

15.04.2012

Haluaisin antaa sinulle lahjaksi
värit takaisin maisemaasi,
mutta paketointitavan puuttuessa
pue ainakin ylle kaunein mekkosi,
katso hetki näitä kukkia,
ota pala tätä kakkua ja
anna minun ympäröidä sinut kaikella
valolla ja rakkaudella
mitä olet minulle antanut.
Värit tarttuvat,
ne itävät ja alkavat kasvaa.


Onnellista syntymäpäivää, äiti.

14.05.2012

I epätoivo
Ymmärrän sen nyt --
olemme arkisto
kokonainen rapistunut museo
sanoja, kuvia ja lauluja.

Iho muistaa vielä,
julma, ahne iho.
Olen itkeä kätesi lämmöstä,
selkäni kurottaa jokaista karvaa myöten kohti.
Vaan
sinä rakastat nyt toista,
sinä rakastat toista.
 Ja haluan silti laulaa sinulle tuutulaulusi,
silittää hiuksiasi,

miksi kaikessa pitää olla niin
kuollut maku.

Olen niin väsynyt
aivan,
aivan kaikkeen.

 II toivo
Ymmärrän sen nyt --
meitä eivät kahlitse
kenenkään määreet.
Jos kanssasi on hyvä olla juuri näin,
olen kanssasi juuri näin:
illalla rakennamme majan ja
itkemme taas vähän.
Ihoni kehrää, kosketus on kuin
uusi leikkauspinta ja tuore vesi kukille.

Me ansaitsemme sen, millaiseksi
kasvamme yhdessä.
Ymmärrän sen nyt --
jos haluaa rakastetusta ystävän,
on ensin itketettävä huolella jotta
kitkeryys valuu pois.

13.04.2012

Haluaisin näyttää Sinulle iloisen keittiön,
joka voi joskus olla omasi,
viini on makeaa ja sitä on paljon,
tahroille ja kastikkeiden koostumuksille nauretaan
hyväntahtoisesti hymyillään huonoudelle       pussataan kattilankansien välissä
ja pöytäliina on kirjava,
sanat eivätkä kädet koskaan takerru vaivaantuneina itseensä.
Käperry tähän nyt,
etkö voi,
enkö voi
tässä näin,
emme kai voi.

12.04.2012

Lapsi riisuu tumppunsa ja rääkyy,
tätikin on väsynyt,
lihaksia, joita lapsella ei edes ole,
kolottaa vietävästi ja
perjantai ja palkkapäivä,
joita lapsella ei myöskään ole,
(kysy lapselta, mikä päivä on keskiviikon jälkeen, niin tiedät, ettei
aikaa
ole)
kutittavat ja minä
lasta poskelta.
Vielä hetki jaksetaan,
ollaan ilman lapasia ja ei huudeta,
katso onko tuo
isin auto jo.

11.04.2012

Kuuntelen muiden musiikkia,
ehkä silloin näen muiden unia,
herään menneisyydestä tai unen
todellisuudesta.

En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin
sinua vieressäni
makaamassa.

10.04.2012

Taas istun pianon ääressä,
mutta koskettimista on kadonnut ääni,
unista tietoisuus unennäöstä.
Toisen valokuvat tuntuvat omilta,
kaikki kynttilät ovat sammuneet,
kaikki sielut perillä taivaissaan.

09.04.2012

Pimeällä pururadalla puristan
ison koiran talutushihnaa ja puhelintani,
mietin hätäpuheluiden mahdollisia
sisältöjä.
Pysähdyn tuijottamaan metsän pimeään saliin,
takaisin voisi katsella kuka vain,
mutta luultavasti vain pelon
sokeat, mustat silmät.

08.04.2012

Usein näppäimistön äärellä tunnen
olevani säveltäjä,
odotan pianon äärellä
ensimmäistä nuottia.

07.04.2012

Kun ystävällä on surua,
ei tarvitse pelätä.
Mene vain,
kuuntele, nyökkää,
tiskaa tiskit, tuo vähän jätskiä ja pissata koira.
Meille kaikille tulee joskus surua,
sytytämme kynttilöitä ja
itku aaltoilee.
On hyvä,
että joku tulee silloin ja tiskaa tiskit,
on vain kanssasi.

Toim.huom. Olen ollut runohorroksessa. Olen kirjoittanut jonkin verran tässä välissä, tekstit tulevat tänne. Nyt yritän vain jatkaa kuin taukoa ei olisi ollutkaan.

21.03.2012

Kevään tullen lumi palaa pilviin,
pilvet kantavat lumen ja taivaassa
enkelit huokaavat:
vieläkään ei maa meitä halunnut kantaa
ja ihmiset, he näkivät vain pimeän,
pimeän, joka yritti auringon valolta
meidän paljastaa.
Olomuotomme on liian kirkas,
kaiken lian paljastaa.

20.03.2012

Vanha koira köpöttää metsäpolkua,
häntä heiluu tauotta.
Haluaisin kysyä siltä,
ikävöikö se nuoruuttaan.

19.03.2012

Elokuvan morsian herää kuolleista
täydellisesti meikattuna ja tanssii
kalpeasilmäisen sulhasensa kanssa
iankaikkisuuteen.
Jos olisin 16, tämä runo
olisi toisenlainen,
nukahtaisin ehkä hienoimpaan mekkooni pukeutuneena,
kulmat nypittyinä.
Olen kuitenkin 27,
täydellisen tietoinen ajan armottomuudesta
ja taputtelen tunnollisesti silmänympärysvoiteen,
luen pari sivua,
käyn ajoissa nukkumaan,
asetan kellon soimaan.

18.03.2012

Nousuhumala on hieno asia.
Kristallista kirkkautta,
peilin udusta nousee esiin
kauniit kasvot.
Ikuisen nousun tavoittelijat,
ymmärrän teitä,
mutta uusi aamu
nousee aina.

17.03.2012

Puissa mouruaa,
pajunkissat ovat heränneet.

16.03.2012

Jos kutsut minut yökylään,
on hyvä tietää:
minä vihaan punaviiniä,
rakastan käpertyä viereen.

15.03.2012

Sanat tuntuvat kadonneen.
Mieli maalaa aina,
mutta sanat eivät taivu,
uppiniskaisia hevosia ovat,
taitamattoman ratsastajan
armoilla.

14.03.2012

Minulla on mahtava maha.
Siellä ei ole vauvaa sisällä,
eikä isoa pullaa.
Olen syönyt kauheasti ruokaa,
siksi minulla on niin mahtava maha.
Jos olet jotain mieltä mahastani,
minä en halua kuulla sitä mieltä,
kasvata oma maha,
jos haluat mahaan puuttua.
Älä koske minuun,
älä puhu minulle niin kuin
mahastani jotain tietäisit.
Mahani on omani,
mene pois meidän tieltä.

13.03.2012

Miltä sen pitäisi tuntua,
kun oma äiti puhuu samanlaista kieltä
kuin itse,
kun itse on ajatellut olevansa sairas,
ja alkaa epäillä,
että tämä kaikki onkin normaalia,
oman pään kuuluu olla täynnä tällaista.

Mutta minä tiedän, ettei se ole normaalia,
että sitten äitikin on masentunut,
ja olen helpottunut, että hänontuntenutniin
vasta lähiaikoina,
ja olen vakuuttuneempi siitä,
että olen poikkeuksellisen vahva,
olen jaksanut näin kauan.
Usein toivon, etten enää jaksaisi,
koska silloin varmaankin tapahtuisijotain.
Ja jos tapahtuisijotain,
jonkin olisi pakkomuuttua.

Mielenmaisema ei ole vain unelmaa,
eikä itseä saa arkeen kadottaa.
Jos kadottaa,
on pysähdyttävä heti etsimään,
koska pian unohtaa,
että jotain on kadonnut.

12.03.2012

Tunnen sielunmaisemani läpikotaisin.
Unohdan ajatella sitä päivittäin ja silloin
eksyn kotipolulta.
Piha on niityn ympäröimä,
lampaat määkivät,
eivät unelmoi.
Toivon löytäväni kotiin vielä

ja kuolema,
sen toivon olevan enemmän
lampaan märehtivää yksinkertaisuutta,
kollektiivista läsnäoloa hetkessä, ruohonkorsi
kerrallaan,
puun hengitystä lumen alla,
ja vähemmän
ihmisen ikuista pään ja sielun,
arjen ja unelman taistelua,
ajatuksen ja tyhjyyden kakofoniaa.

11.03.2012

Joskus hullaannun numeroista,
lasken koko päivän,
muutan murheet ja suunnitelmat,
unelmat ja unennäön luvuiksi,
enteiksi paremmasta elämästä.
Katunumerot muuttuvat ratkaisuiksi,
paino, todennäköisyydet, työtunnit, yöunet.
Muutan kaiken! Päättelen tämän
tarinan tänään,
langan päähän sievä solmu.
Uusi tarina voi olla
aivan eri
värinen.
Illalla olen hengästynyt,
hetkeksi kaaos on kaikki laskettu pois.

10.03.2012

Joku ymmärtää aina.
Kun olen eksynyt arkeeni,
kirjoitan arjen sanoja ja unohdan
runoilijani,
vuosien takaa kurottuu käsi,
joka tuntee minun sieluni
sanoista käsin,
on tarpeeksi etäällä ollakseen
oikeasti ulottuvillani.

09.03.2012

Hyytävä tuuli
hyydyttää sisuskalut --
perjantaina olemme
antaneet kaikkemme ja
vihainen sää ajaa meidät
koteihimme paistamaan
leipää.

08.03.2012

Haluaisin, että minut nostettaisiin
pulkkaan,
vällyjen keskellä torkkuisin,
ajaton, painoton,
jonkun oma.
Pelkään luovia tietä itselleni,
kaikki tämä tila ympärilläni kauhistuttaa minua.
Silitelkää minut uneen,
laittakaa unimusiikkia soimaan ja
herättäkää lempeästi
välipalalle, nyt olisi aika nousta, haluatko hetkeksi syliin.

07.03.2012

Joka ilta yhdeksältä nukkumaan,
joka aamu lempimusiikkia työmatkalla,
omaa aikaa 20 minuuttia,
20 minuuttia kerään rohkeutta
tasapainotella
päiväkotitädin ja runoilijan ja sinisen välillä

06.03.2012

Metsäretkellä

Osoita lapselle kivi,
jolle hän saa kiivetä leikkimään,
ja hän leikkii kivellä
kaksi tuntia tauotta,
lyö välillä kaveria kepillä,
pyytää laittamaan lenksun saappaan alle,
kysyy onko eväitä,
mutta ei kertaakaan valita väsymystä.

05.03.2012

Kuuden tunnin työpäiviä kansalle!
Ehtisimme
kirjastoon ja
sekatavarakauppaan,
kirjoittamaan runoja ja
ostamaan käteviä koirankakkapusseja.
Aurinko ehtisi
lämmittää takinselkää,
silmät oppia uusia värejä.

04.03.2012

Suusta vaahtoaa huoli,
hakkaan päätäni vasten umpiluuta.
Miten kaikenlaiseen elämään voikaan tottua,
miten me kaikki totumme,
ja miten helppoa on toisille luoda
toimimattomia
toimintasuunnitelmia.
Yksi äiti kyyhöttää
sohvannurkassaan,
bentsopumpulissaan

Valinnut sokeuden
Hylännyt hukkuvan lapsen,
Väittää sen osaavan kyllä uida.

03.03.2012

Lauantaikotelossa
äiti laittaa ruokaa ja
valvomme kiireetöntä iltaa.

02.03.2012

Arkeni pyörii
lapset tappelevat töissä,
aikuiset kotona.
Olisitte kaikki hiljaa,
minä menen nyt saunaan.

01.03.2012

Avaan kotioven,
etkä sinä ole täällä.
Sitä kaipaan ehkä eniten --
olit kotini.

29.02.2012

Kerran neljässä vuodessa

kaikki runoilijat kirjoittavat                           

karkaamisesta,                                            

unelmoivat ajattomuudesta ja                       

lyyrisestä arjesta                                          

Minä en ehdi unelmoida,                                                                                            

ehdin juuri ladata sähkölaitteeni ja itseni,

jalat eivät lakkaa särkemästä,

lapset huutamasta.

Tänään en karkaa,

olen tässä

yritän nukkua yhdeksän tuntia ja

jaksaa taas kuunnella arjen vaikerointia.                

 Herään sumun ulinaan,
taivas on savukvartsin värinen
Tänään kirjoitan runon joka tunnille


ja illalla tulen makuupussiisi
Telttakangas värisee tuulessa
Hengityksesi              kaulallani


Luen sinulle uniani ääneen

28.02.2012

Ajanlaskuni pysähtyy
aamuliikenteen kohinassa,
seison risteyksessä
    tupakoin
Sitten heti on ohi
tunnit juoksevat taas ja
olen väsynyt,
vain yöt ovat omiani ja
hiljaisia

27.02.2012

Myyn kaikki tunnit päivästäni
saan vuokran maksettua.

26.02.2012

Iltapuhteena suunnittelen
uutta elämääni.
Se alkaa heti aamulla,
rinnakkaistodellisuudessa kenties.

25.02.2012

Äiti itkee sulkiessaan puhelimen.
Soisin rauhan ajan jo
Alkavan.

24.02.2012

Jos itseinho olisi sairaus,
olisin jo saattohoidossa.

23.02.2012

Ipomoea
elämänlanka
voi kasvaa kahdesta kolmeen
metriin
pituudeltaan
elämänlanka
on arvaamaton
luonteeltaan
alakuloon taipuvainen ja
taipumaton

siemeniensä huumaannuttavasta
vaikutuksesta
tietämätön

intohimostaan
yksi kukka                                                                me
elää vain muutamia suloisia päiviä
mutta
kierteisistä nupuistasi riittää
kukkia kokonaiseksi
kesäksi

22.02.2012

Isoveljen syntymäpäivänä
ajattelen hänen uutta elämäänsä
uudessa kaupungissa.
Hänen ei tarvitse murehtia meistä,
me siivoamme suvun saastaisia koteja,
suunnittelemme hautajaisia ja yritämme
estää uusia tulemasta.
Sallin tämän isoveljelle,
olla kaukana meidän arjestamme,
sillä hän on uudestisyntynyt,
hänen kehonsa ja mielensä tervehtyvät vielä
ja hänen kotinsa on puhdas.
Auto meni rikki tänään,
mutta asiat voisivat olla paljon
paljon huonommin.
Isoveli olen onnellinen, että olet siellä vielä.

21.02.2012

Vanhan talon luo vie
lokakuinen loskainen tie.
Maailma on mustavalkoinen
kuin muistossa,
vaikka taloa ei vielä ole.

20.02.2012

Juoksutan äkäistä koiraa
tottelevaisuuskursseilla agilityssä hierojalla,
mutta se on äkäinen vain kotona.
Kaappiraivotar,
harmaannumme yhtä tahtia.

19.02.2012

Lunta satoi
kaikilla maailman kielillä.
Raskasta lumiukkolunta,
sokerikuorrutus sunnuntaipäivälle.

18.02.2012

Onnellinen ilta on
tuoretta kuhaa
sitruunainen sipulikuorrutus
perunamuusi
ja pursuavan makea
jälkiruoka.
Omaa perhettä ympärille,
lumisadetta ikkunan taakse,
sisällä lämpö ja tuoksut ja nauru.

17.02.2012

Hyvät ystävät ovat sellaisia,
että voit olla naama nurinpäin koko illan,
olla huonoa seuraa,
ja silti he kysyvät
otatko vaikka teetä
ja koskevat hiljaa jalkaterään
kun köllitään sängyllä.

16.02.2012

Yhden puhelun aikana muuttuu olemattomaksi ihminen,
joka on aina ollut olemassa.
Vuosia olemme leikillään kiistelleet siitä,
kuka joutuu räpäsedän vieressä istumaan,
bussikuskin vieressä,
jolla on tarinoita loputtomasti ja silti se kertoo aina
samat uudestaan.
Mitä muistan sinusta:
pohjattoman rakkautesi lapsiin ja eläimiin,
kaikki ihanat koiranne,
kotisi kotoisan hämyn ja
omituisen makuiset leivonnaiset joita täti teki.
Terveytesi.
Ja ennen kaikkea
tarinasi sekä lempeytesi.
Olen pahoillani, että menit jo,
rakastan sinua.

15.02.2012

Jos olisin keksijä,
keksisin piuhan,
jonka voisi liittää
korvasta korvaan,
ajatukset kulkisivat
saumattomasti sielusta
sieluun ilman
ajan ja muutoksen
aiheuttamaa särinää.

14.02.2012

Tietokone on olevinaan
ystävä,
sähkö lämmittää
sähkön kylmettämiä käsiä.
Tule syliin, katoa,
se huokaa korvaan
sylittömän, kadonneen.

13.02.2012

Ystävänpäivän aattona rohkaisen mieleni ja
otan yhteyttä
Arabia-tyttöön.
Hänen teensä on kylmennyt eikä hän vielä
lounasaikaan ole riisunut yöpukuaan.
Lämmin tuttu ääni tulvii huoneisiini ja
huokaisen helpotuksesta.
Hän ei ole kadonnut,
me emme ole kadonneet,
kaiken voi vielä korjata.

12.02.2012

Katson elokuvaa,
jolla on loppuratkaisu.
Miten naurettava tapa
yrittää kuvata elämää.

11.02.2012

Mieleni pursuaa runoja,
joita en halua kenenkään lukevan,
mutta en halua kirjoittaa runoja,
joita kukaan ei lue.

Tänään tanssijan äidin juhlat,
teemoina Italia ja rakkaus.
Nojaan kylmään parvekkeenseinään ja tupakoin,
olen lopenuupunut itseeni ja
tarinaani itsestäni.

10.02.2012

Perjantaina autot pusertavat ruuhkassa ja
hellittäminen rätisee keskuslämmitetyissä asunnoissa.
Viihteen sininen valo välkkyy ikkunoissa yli puolenyön,
onnelliset vatsat kelluvat pitsaperjantain närästyksessään.
Parikymppinen palelee bussipysäkillä, kantaa kevyttä veskaa ja
vaihtaa vapautuneita, oksennuksen makuisia suudelmia
hileisen unelman kanssa.

09.02.2012

Illalla päässä soivat vanhat laulut
enkä juuri näe arjessa
mitään mieltä.

08.02.2012

Hevosella on taivaanvärinen karva ja
utuiset silmät.
Lähde minun mukaani,
se hörisee,
prinsessaksi maahan taivaanrannan,
et kasva isoksi koskaan!
Mutta minä olen jo iso,
käteni ovat kuivat
eikä runokaan luista.
Ei minusta ole enää hallitsemaan kaunista maatanne.
Laukka soittaa hetken metsää ja
taas on vaiti
muurahaisten valtakunta.

07.02.2012

Lapsen suonissa virtaa sähkö ja ilkikuri.
Päiväkodin täti miettii lapsen emoa,
millaista on työskennellä ilman työaikaa.
Ensin töissä, sitten
keittiössä,
kylpyhuoneessa,
rattaidenjatkeena tuutulauluradiona.

06.02.2012

En haluaisi kirjoittaa,
että minulla on hullu suku,
mutta minulla on
hullu suku.
Juoppoja ja hulluja me ollaan kaikki,
silmät ummessa rakastetaan toisiamme eikä kerrota,
pelätään ja odotetaan aina pahinta,
syödään tilipussi etukäteen ja
viedään lähimmäisenkin viimeiset rahat ruuat hopeat.

05.02.2012

Oi Suomi synnyinmaa,
sinä tasapäistävä itsemurhayhteiskunta,
vielä heräät lämpimämpään aikaan,
vaan et tänään.

04.02.2012

Paistoimme munkkirinkilöitä,
pyöritimme sokerissa,
ajoimme pakkasessa
Aurajoen yli
Isoäidin luo.
Kuulolaite piippaa,
Isoäiti syö
sokeria varisee syleihin ja
televisio mutisee hiljaa kun hörpätään
kylmää maitoa.

Vanhan munkkikattilan pohja
on vuosista musta,
kansi taivaanturkoosi.
Isoäitiä itkettää kun se kuolee kuulemma pian.

03.02.2012

Töissä keräsin koko päivän hamahelmiä, nappeja, pikkuautoja, hengitykseni ja hermojeni riekaleita.
Kävelin helvetinpakkasessa jalat hellinä,
bussi meni tietenkin ohi.
Sitten sinun pysäkilläsi
itketti,
muistin kun kuvasin vaaleanpunaista pakkasiltapäivää
ja pientä siltaa
ja kävelimme Prismaan.
Inhosin itseäni niin etten
mitään muuta,
etkä saanut minulta kuin
vähän lämmintä kättä lantiolla.


tänään ei tee mieli kirjoittaa runon muotoa, haluaisin käyttää mieluummin
väkivaltaa konekivääriä viiltää jotain palasiksi.

02.02.2012

Perhossuudelma: rakastetun kasvoja kutitellaan silmäripsillä.

Hengitykseni lämmin kaiku hänen poskellaan.

01.02.2012

Tarinankertojan syntymäpäivänä on
eeppiset pakkaslukemat ja aurinkoa.
Haluaisin asua ystävieni kanssa samaa taloa,
vihreää taloa,
jokainen huone eri väriä ja tarinaa.
Illalla veisimme lampaille heinää
ja halaisimme hyvät yöt
onnenhämyssä.

31.01.2012

Kuukausi runoa täynnä.
Itse en ole täynnä,
muuta kuin ainaista rahapulaa ja
pakkasta.

30.01.2012

Täydellinen ranskanpastillitaivas,
viisitoista pakkasta ja
villahuivi hengityksestä kostea.

29.01.2012

Kun kukaan ei lue runojani,
olen surullinen,
mutta kun joku lukee runojani,
pelkään ja turhaudun,
en voi piiloutua nimettömyyden taakse.

Tämä ei edes ole runo.

28.01.2012

Kirjoitan arjen runoja,
koska en ole Torshavnissa.
Olen töissä päiväkodissa,
en kalatehtaalla.
Kuljen Aurajoen vartta,
en samoile sumuisilla kukkuloilla --
en voi pudota jyrkänteeltä,
ruumiini ei hajoa merenrannan kivikkoon.
Arki on vaarallista eri tavoilla,
aika on tahmaista ja
laskujenmaksu epävarmaa.
Ei ole kyläyhteisöä,
ei sattumalta löydettyä vohvelikahvilaa.
On Aschan,
josta ei enää saa perunaleivoksia.
On koti,
jossa ei ole parveketta, ei brunsseja,
ei rakastettua.
On nainen,
joka ei samoile,
ei ylläty.
Rakastan, mutta liian hitaasti.

27.01.2012

Ettei vihaa työtään,
on hyvä,
pakon harmaus ei kurista.

26.01.2012

Lapsi painautuu tiukasti rintaa vasten,
on lämmin ja takertuva.

25.01.2012

Aamulenkillä viiden aikaan
pakkanen soi iholla.
Lumi raakkuu kenkien alla ja
menee tunteja ennen kuin kaikki
pimeä on helissyt taivaasta irti.

24.01.2012

Onko kauniimpaa työtä kuin
huolehtia toisen lapsesta.
Menen töihin ja silitän lastasi,
leikitän ja syötän ja pesen pyllyn.
Yritän pitää aina malttini,
komentaa vähän kun pitää,
halata kun itkettää.

23.01.2012

Mustat vuodet laskeutuvat kaulalleni,
kuumat kädet painavat hengitystäni kiinni.
Sammakon voi keittää elävältä
kun lisää lämpöä hiljalleen.
Masennukseen voi kasvaa kiinni,
huomaamatta vesi kiehuu jo.

22.01.2012

Illalla lasketaan uusi presidentti linnaan.
Mummi ei jaksanut kävellä äänestyspaikalle,
90 vuotta ja olisi äänestänyt vihreää,
ikänsä demareita.
Mummi jaksaa vielä tehdä pannukakkua ja välillä siivota,
moittia itseään tauotta ja
sujauttaa käenpojalle viisikymppisen.
Vihreästä ei ehkä tule presidenttiä,
mutta ei se mummista jää kiinni.

21.01.2012

Isokorvainen koira käpertyy kaulaani vasten.
Vahva, rauhallinen hengitys kuulostaa
kuumailmapallon kohinalta.
Miten kaikista maailman eksyneistä koirista juuri sinä pieni
osasit tulla minun luokseni asumaan?

20.01.2012

Käenpoika ei suostu lentämään.
Tuo aina vaatteensa tuolinselälle ja
ruokansa isän paistettavaksi.
Äiti tulee kotiin töistä,
aina vanhempana kotiin töistä,
löytää särkyneen lapsen sängystään.

19.01.2011

Ystävän rakastunut hymy,
hän on löytänyt miehensä ja merenrantansa ja majakkansa,
puristaa onneaan ja rakastetun sanoja kaksin käsin.
Yöllä hän herää merenä ryömivään peittoon ja
ympäröi sänkynsä ametisteilla, valon rukouksilla.
Ystäväni pellavatukka,
hymyävä tanssisukka.

18.01.2012

Puen liian vähän ylle ja kävelen pakkasillassa,
jotta muistaisin elävästi sen illan, kun olin 17 ja jokirannassa,
enkä syönyt mitään ja luulin etten mahtuisi kenenkään puseron sisälle lämpimään.
En tiedä miksi en pääse tälle vuosikymmenelle.

17.01.2012

Runo huutaa puussa kuin haavoittunut koira
kävelen tänään vain kerran.

16.01.2012

Sudelta on helppo karata,se kulkee pimeässä ja pitää ääntä;
suljen oven ja peto jää ulos.
Enemmän kuin sutta, pelkään peiliä.
Minä olen alaston ja koko maailma peilaa.

15.01.2012

Joku on kaatanut aivoihini happoa
silmäni kiehuvat kuopissaan.

14.02.2012

Osaan sytyttää jonkinlaisen tulen uuniin ja
opettaa koiran tekemään temppuja.
En osaa
sanoa ei,
en laskea mitään muuta kuin leikkiä
ja hiljaiseksi minut saa vai suutelemalla.

13.01.2012

Jos asuisin tällaisessa talossa,
laulaisin joka ilta häpeämättä ja
lämmittäisin takkaa luvattoman paljon.
Kulkisin unelmanhiljaisia metsäteitä lumipyryssä
ja laulaisin kovaan ääneen.

12.01.2012

Kirjoitin sinusta silloin
pari todella hyvää runoa.

11.01.2012

Metsänsydän ja siellä punainen tupa.
Tuvassa viisi koiraa ja kuistilla
pimeään puhkuva pelokas nainen.
Sydämessä lumi sulaa hitaasti,
sudet tuijottavat salaa.

10.01.2012

Valkoinen ja hiljainen taivas
ja samanlaisia ovat päiväni.
Aurinko laskee vielä aikaisin ja hätäännyn,
en näe taivaanrantaa.

09.01.2012

Isokorvainen koira itkee matalalla äänellä,
melkein murisee kivusta.
Nieleskelen omaa itkuani,
en pysty lohduttamaan eläintä.

08.01.2012

Talvi kiiruhtaa paikalle hameenhelmojaan kantaen,
tietää olevansa myöhässä.
Lisää puuteria kylmille poskilleen ja hengähtää pahoittelunsa,
alkaa heti tanssia jäätä joenpintaan.

Työnnän mustikkapiirakan uuniin.

07.01.2012

Pukukopin valot ovat liian kirkkaat, vaatteet liian sileitä.
Kaikki hienhaju tulee meistä,
pakkassaapaskansasta,
joka keinotekoisessa kirkkaudessa vaeltaa.
Puserran standardimitoitettuja tekokuituvaatteita
virttyneen ja pursuilevan lihani ylle.
Kassatyöntekijä tuoksuu kalliimmalta kuin minä,
hänet on käsitelty likaahylkiväksi.

06.01.2012

Onni on saada viisi teevierasta,
joista kaikki eivät tunne toisiaan.
Teenpurut hajoavat kannun pohjalle nauravaksi sotkuksi,
eivät tiedä ajasta mitään.

05.01.2012

Ystävällinen sukulainen petaa minulle pedin nahkasohvaan kahdelta yöllä.
Saan olla iätön.

04.01.2012

Neljäs päivä tammikuuta on äkäisen koiran syntymäpäivä.
Koira järsii luuta ja minä kynsiäni,
tuulee joka suunnasta.

03.01.2012

Pienen koiran sydän on vanha ja lyö huonosti.
Koira nukkuu paljon,
mutta heiluttaa vielä häntäänsä, paljon.
Oma sydämeni on nuori,
häntäni hiljaa.
Taivaalla häälyy suttuinen aurinko.

02.01.2012

Voisitko työntää mato-ongen kurkkuuni ja
vetää ulos nämä vuodet joita suren

01.01.2012

Tänään vuodan runoa
vuodan päivän tunnin vuoden
tämän huoneen kodin vuoteen
Nousen, lupaan, valvon, vuodan
elän tämän vuoden ja
vuodan runoa.