21.03.2012

Kevään tullen lumi palaa pilviin,
pilvet kantavat lumen ja taivaassa
enkelit huokaavat:
vieläkään ei maa meitä halunnut kantaa
ja ihmiset, he näkivät vain pimeän,
pimeän, joka yritti auringon valolta
meidän paljastaa.
Olomuotomme on liian kirkas,
kaiken lian paljastaa.

20.03.2012

Vanha koira köpöttää metsäpolkua,
häntä heiluu tauotta.
Haluaisin kysyä siltä,
ikävöikö se nuoruuttaan.

19.03.2012

Elokuvan morsian herää kuolleista
täydellisesti meikattuna ja tanssii
kalpeasilmäisen sulhasensa kanssa
iankaikkisuuteen.
Jos olisin 16, tämä runo
olisi toisenlainen,
nukahtaisin ehkä hienoimpaan mekkooni pukeutuneena,
kulmat nypittyinä.
Olen kuitenkin 27,
täydellisen tietoinen ajan armottomuudesta
ja taputtelen tunnollisesti silmänympärysvoiteen,
luen pari sivua,
käyn ajoissa nukkumaan,
asetan kellon soimaan.

18.03.2012

Nousuhumala on hieno asia.
Kristallista kirkkautta,
peilin udusta nousee esiin
kauniit kasvot.
Ikuisen nousun tavoittelijat,
ymmärrän teitä,
mutta uusi aamu
nousee aina.

17.03.2012

Puissa mouruaa,
pajunkissat ovat heränneet.

16.03.2012

Jos kutsut minut yökylään,
on hyvä tietää:
minä vihaan punaviiniä,
rakastan käpertyä viereen.

15.03.2012

Sanat tuntuvat kadonneen.
Mieli maalaa aina,
mutta sanat eivät taivu,
uppiniskaisia hevosia ovat,
taitamattoman ratsastajan
armoilla.

14.03.2012

Minulla on mahtava maha.
Siellä ei ole vauvaa sisällä,
eikä isoa pullaa.
Olen syönyt kauheasti ruokaa,
siksi minulla on niin mahtava maha.
Jos olet jotain mieltä mahastani,
minä en halua kuulla sitä mieltä,
kasvata oma maha,
jos haluat mahaan puuttua.
Älä koske minuun,
älä puhu minulle niin kuin
mahastani jotain tietäisit.
Mahani on omani,
mene pois meidän tieltä.

13.03.2012

Miltä sen pitäisi tuntua,
kun oma äiti puhuu samanlaista kieltä
kuin itse,
kun itse on ajatellut olevansa sairas,
ja alkaa epäillä,
että tämä kaikki onkin normaalia,
oman pään kuuluu olla täynnä tällaista.

Mutta minä tiedän, ettei se ole normaalia,
että sitten äitikin on masentunut,
ja olen helpottunut, että hänontuntenutniin
vasta lähiaikoina,
ja olen vakuuttuneempi siitä,
että olen poikkeuksellisen vahva,
olen jaksanut näin kauan.
Usein toivon, etten enää jaksaisi,
koska silloin varmaankin tapahtuisijotain.
Ja jos tapahtuisijotain,
jonkin olisi pakkomuuttua.

Mielenmaisema ei ole vain unelmaa,
eikä itseä saa arkeen kadottaa.
Jos kadottaa,
on pysähdyttävä heti etsimään,
koska pian unohtaa,
että jotain on kadonnut.

12.03.2012

Tunnen sielunmaisemani läpikotaisin.
Unohdan ajatella sitä päivittäin ja silloin
eksyn kotipolulta.
Piha on niityn ympäröimä,
lampaat määkivät,
eivät unelmoi.
Toivon löytäväni kotiin vielä

ja kuolema,
sen toivon olevan enemmän
lampaan märehtivää yksinkertaisuutta,
kollektiivista läsnäoloa hetkessä, ruohonkorsi
kerrallaan,
puun hengitystä lumen alla,
ja vähemmän
ihmisen ikuista pään ja sielun,
arjen ja unelman taistelua,
ajatuksen ja tyhjyyden kakofoniaa.

11.03.2012

Joskus hullaannun numeroista,
lasken koko päivän,
muutan murheet ja suunnitelmat,
unelmat ja unennäön luvuiksi,
enteiksi paremmasta elämästä.
Katunumerot muuttuvat ratkaisuiksi,
paino, todennäköisyydet, työtunnit, yöunet.
Muutan kaiken! Päättelen tämän
tarinan tänään,
langan päähän sievä solmu.
Uusi tarina voi olla
aivan eri
värinen.
Illalla olen hengästynyt,
hetkeksi kaaos on kaikki laskettu pois.

10.03.2012

Joku ymmärtää aina.
Kun olen eksynyt arkeeni,
kirjoitan arjen sanoja ja unohdan
runoilijani,
vuosien takaa kurottuu käsi,
joka tuntee minun sieluni
sanoista käsin,
on tarpeeksi etäällä ollakseen
oikeasti ulottuvillani.

09.03.2012

Hyytävä tuuli
hyydyttää sisuskalut --
perjantaina olemme
antaneet kaikkemme ja
vihainen sää ajaa meidät
koteihimme paistamaan
leipää.

08.03.2012

Haluaisin, että minut nostettaisiin
pulkkaan,
vällyjen keskellä torkkuisin,
ajaton, painoton,
jonkun oma.
Pelkään luovia tietä itselleni,
kaikki tämä tila ympärilläni kauhistuttaa minua.
Silitelkää minut uneen,
laittakaa unimusiikkia soimaan ja
herättäkää lempeästi
välipalalle, nyt olisi aika nousta, haluatko hetkeksi syliin.

07.03.2012

Joka ilta yhdeksältä nukkumaan,
joka aamu lempimusiikkia työmatkalla,
omaa aikaa 20 minuuttia,
20 minuuttia kerään rohkeutta
tasapainotella
päiväkotitädin ja runoilijan ja sinisen välillä

06.03.2012

Metsäretkellä

Osoita lapselle kivi,
jolle hän saa kiivetä leikkimään,
ja hän leikkii kivellä
kaksi tuntia tauotta,
lyö välillä kaveria kepillä,
pyytää laittamaan lenksun saappaan alle,
kysyy onko eväitä,
mutta ei kertaakaan valita väsymystä.

05.03.2012

Kuuden tunnin työpäiviä kansalle!
Ehtisimme
kirjastoon ja
sekatavarakauppaan,
kirjoittamaan runoja ja
ostamaan käteviä koirankakkapusseja.
Aurinko ehtisi
lämmittää takinselkää,
silmät oppia uusia värejä.

04.03.2012

Suusta vaahtoaa huoli,
hakkaan päätäni vasten umpiluuta.
Miten kaikenlaiseen elämään voikaan tottua,
miten me kaikki totumme,
ja miten helppoa on toisille luoda
toimimattomia
toimintasuunnitelmia.
Yksi äiti kyyhöttää
sohvannurkassaan,
bentsopumpulissaan

Valinnut sokeuden
Hylännyt hukkuvan lapsen,
Väittää sen osaavan kyllä uida.

03.03.2012

Lauantaikotelossa
äiti laittaa ruokaa ja
valvomme kiireetöntä iltaa.

02.03.2012

Arkeni pyörii
lapset tappelevat töissä,
aikuiset kotona.
Olisitte kaikki hiljaa,
minä menen nyt saunaan.

01.03.2012

Avaan kotioven,
etkä sinä ole täällä.
Sitä kaipaan ehkä eniten --
olit kotini.