31.05.2012

Taivas
Saanko katsoa sinua
Sieluni silmät auki
Miksi sateenkaari on
Katki
Onko se kesken
Vai törmännyt pilvenpohjaan
Kasvaako se vielä?
Ja taivas saanko
Katsoa sinua
Silmät kiinni

30.05.2012

Joukko kesämekkoja tanssii
hippikahvilan edustalla
poskiani kuumottaa kun ahtaudun
koirieni kanssa, vihaisen ja isokorvaisen,
joukon läpi
ilottomana
lenkilläni.
Joukko juhlamekkoja purkautuu
ulos vanhasta koulustani
ja minun tekisi mieli pysähtyä kertomaan
että minäkin haluaisin olla vielä seitsemäntoista ja
kesälomalla
todistus kädessä
arvostella luokkatovereideni
laulutaitoa
Kulmat liian ohuiksi nypittyinä
Liian iso takki päällä väristä
alkukesän värinää

Olla taas niin ehdoton ja nuori

Sitten kävelen vanhan puuystäväni ohitse
puhun sille mielessäni
vuosirenkaista ja muodostan
suullani jo tätä runoa
Vanhaa puuta ihaillaan ja kunnioitetaan,
mitä leveämpi ja kurttuisempi,
sen kauniimpi

En tiedä enää, haluaisinko olla
17 vai puu vai juuri tässä
Lehtien varjot valopitsiä jalkojeni alla
Kuollut harakanpoika ja raakkuva surusaattue polkuni varrella

29.05.2012

Iski akuutti vatsatauti
lähetän pelkurimaisen tekstiviestin
kaukaiseen päiväkotiin
koska bussit menevät huonosti
koska minua alkaa yhtäkkiä pelottaa ja silloin
tarvitsen vapaapäivän
vaikka muiden kustannuksella

Vien vanhan koiran pitkälle kävelylle.
Koira köpöttää verkkaista vauhtia,
annan sen nuuhkia,
sanon ettei nyt voida mennä förillä
pahoittelen etten ottanut rahapussia mukaan,
nyt ei voida ostaa jätskiä
ostetaan huomenna.

Vanha koira hymyilyttää muita
kulkijoita
Kaksi venäläistä miestä lipoo jäätelöjään
autoon nojaten
vanhat lomamatkapaidat vatsoihin liimautuneina
Koira ja minä pysähtelemme koiran niin halutessa
on lämmin mutta käy
viileä tuulenvire

Nyt meidän on käännyttävä takaisin
että jaksat kulkea paluumatkankin
sanon koiralle
ja koiran häntä heiluu koko ajan kun se nuuskuttaa
menemään ja totean
salaisen vapaapäiväni
hyväksi vedoksi.

28.05.2012

Iltapäivällä olen yksin
yhdeksän lapsen kanssa
Juoksemme potan ja siivouskomeron ja naulakon
väliä
sillä on
väliä
sillä
miten puhun lapselle kun hiki valuu selkärankaa pitkin
Osaan jo vastata
rauhallisesti kun neljä lasta
pyytää samanaikaisesti
vetämään vetoketjun pyyhkimään pissaa ja räkää ja
riisumaan sisähousut vetämään ylle ulkohousut
Minulla on mantrani, jota
toistan rauhallisesti
linnunpojille           suut auki
kaiken nyt heti haluaville

Ehdin aina nostaa syliin ja hetken
silittää       kuiskata
pian päästään kotiin,
pian äiti tulee

27.05.2012

Vihainen koira karka
juoksemme ympäri kasvitieteellistä puutarhaa
kunnes löydämme sinut,
samasta kohtaa mistä lähditkin
näytät vieraalta koiralta kun vain seisot ja
etsit katseellasi meitä
etkä edes purrut ketään
minä rakastan sinua

26.05.2012

Huoneessa on takkuinen kissa ja
peltinen majakka.
Kaada lasiini pirtelöviinaa ja
nauretaan
hetki
hamsterihotellia
makkaraa
tehdään hetki kaikkea sitä minkä arki
kieltää
ei tarvitse
olla ketään
ei hymyillä

aarteen arvoista on
saada joskus sanoa aivan mitä vain,
ilman pelkoa.

25.05.2012

Naisen käsistä valuu rauha lapsen kehoon,
raukea rauha koko taloon,
silmät painuvat kiinni ja jännitys herpaantuu.
On ilo rakentaa kanssanne tätä hiekkalinnaa,
ilo rikkoa se ja mennä sisälle syömään.

24.05.2012

Verivaahtera on kaunis vain
auringossa.
Olemukseni aukeaa
valon myötä,
onnen tunnetta puristan kourassani kuin
jotakin muljahtelevaa.
Musiikkiin tulee basso ja rummut,
sello ja molli saa odottaa syksyyn.
En malta nukkua ja kun luen
vanhoja päiväkirjojani,
en jaksa muistaa miltä silloin tuntui.

Lääkäri sanoisi
remissiossa,
minä en halua ajatella lääkärin kiharaista tukkaa ja
kiusallisen lihaista olemusta,
haluan vain levittää aurinkorasvaa
lapsen käsivarsiin,
istua iltaa ja haaveilla pienistä
tärkeistä asioista.

23.05.2012

Astiakaupassa puristelen värjättyä posliinia,
sovitan käteeni tarinoita erilaisista
aamukahveista,
erilaisista naisista lukemassa
sanomalehteä.

Aurinko paistaa Hämeenkadulla,
syön salmiakkijäätelöä.
Kun menneisyyden palanen kävelee ohitseni,
minulla on kummallisen rauhallinen olo,
livon jäätelöäni röyhkeästi ja katson
suoraan silmiin.

22.05.2012

Olen valehtelija.
Kaitsen lapsianne kuin olisin
itse aikuinen,
nyökkään asiaankuuluvan huolestuneesti,
rypistän kulmiani ja
vakuutan koko olemassaoloni
turvalliseksi.

Tunnen olevani äidin korkkarit jalassa
vaatehuoneen mekkopiilossa,
leikin aikuista
nahkasalkun tuoksussa.

21.05.2012

Olisiko jo aika vähän yrittää.
Sanat kalisevat kuin kassillinen luita,
enkä jaksa vastata.
Omalla tavallani olen
yrittänyt,
paljonkin,
olen tavannut monia ja kuunnellut
kunkin totuuden minusta,
päätynyt kannustamaan auttajaani,
olet sentään aika hyvä työssäsi,
näin vaikea asiakaskohtaaminen ja noin hienosti
pärjäsit.
Pyytämään anteeksi ja poistumaan vakuutellen,
että kyllä nämä sinun ideasi varmasti nyt lähtevät
itämään minussa.
Mutta minusta versovassa aineksessa on aina
hometta,
ötököitä.
Ei minun tarvitse yrittää aina,
ei meidän pidä aina jaksaa.

20.05.2012

Sunnuntaina haluaisin olla
Iholla.

19.05.2012

Koko kansan ravintolapäivänä aurinko
ja kotikokit paistavat
kilpaa lihaa ruskeaksi.
Päätäni särkee koko ajan,
mutta mussutan sarjatulena
vegaanihampurilaista juustokakkua kuppikakkua
ja olen harvinaisen tyytyväinen.

18.05.2012

Pitkä viikonloppu,
kiusaan itseäni kirjoittamattomilla runoilla.
Tämän projektin aion viedä loppuun.

17.05.2012

Kokoukset on keksitty
pönkittämään illuusiota
olemassaolomme tarpeellisuudesta.
Vain minä voin tehdä näin teräviä huomioita,
vain minulla on juuri tämä idea esitettävänäni.

Onko se sitten huono asia,
se illuusio,
en tiedä.
Olen alkanut taipua sen
välttämättömyyteen.

Salkun nahan tuoksu ja täsmälliset muistiinpanot.
Jos ne tuovat lohtua,
olkoon niin.

16.05.2012

Lasten kanssa on pelottavaa työskennellä --
käännä katseesi sekunniksi ja
lapsen suu on veressä.
Suu paranee kuitenkin nopeasti,
lapsi tulee takaisin luokseni
(ja tippuu seuraavaksi kiipeilytelineeltä, itkee taas)
unohti jo.

Nukkumahuoneessa vallitsee hämärä hyssy,
lasken päiden liikkeitä ja kirjoitan viestejä
puhelimen tunneavaruuteen.
Joka kerta päätän,
että nyt tämän jälkeen annan jo
olla.

15.05.2012

Pidän siitä,
että saan olla bussissa aika kauan,
ennen kuin olen perillä ja
aloitan työpäivän.
Tarvitsen keskimääräistä enemmän aikaa
rohkeuden keräämiseen,
olemisaikaa,
hengitysaikaa.
Kaiken on hyvä olla kaukana,
että sielu ehtii perille samaa tahtia kuin jalat.

14.05.2012

Minut halutaan töihin
hätätilanteessa ja paremman puutteessa,
mutta kuitenkin.
Minusta myös aina pidetään töissä,
se tuo rohkeutta ja antaa voimaa.

13.05.2012

Mitä tapahtuu naisen päässä
kun hän sanoo itselleen
olen arvoton
en ansaitse tätä hyvää
en riitä sellaisena kuin olen.

Tunnen liian monta naista
joiden elämä on joko tai
joko runoa tai pöytäpyyhkeitä
uneksuntaa tai kieltäymystä

Minulle on sanottu
etten ole runojeni näköinen
ettei arvaisi minun kirjoittavan
kun kuuntelee minua vaikkapa
jonain maanantaina
tavallisuuden vallitessa

Miksi meidän pitäisi olla vain simpukoita
ja Parhaita Itsejämme

Ei arkea voi kieltää
eikä unelmaa

Minulla on kaunis mieli ja tavallinen mieli
joskus en ajattele viikkoihin mitään
erityistä
 mutta minun on pakko kirjoittaa

mitä sinun pitää tehdä
ja mitä sinä haluat tehdä?

Voimme olla kumpaakin,
voimme tehdä arkea ja silti tanssia

Sinä olet tarpeeksi
Sinä olet hyvä
Sinä olet kaunis
Sinussa on taikaa

12.05.2012

Kirjeiden päältä uupuu osoite,
kuinka symbolista,
kun asun kahta osoitetta,
odotan pääsykoekutsua,
ei rahaa äitienpäivälahjaan.

Äidin kortissa mummo
laskee kaljaa kahvihanasta kuppiin,
takana tyhjä bingosali.
Olla syntinen vanha nainen,
miten ihana unelma.

11.05.2012

Ammattilainen ehdottaa,
että joisin aterioiden jälkeen
ison lasillisen jääkylmää,
sitruunalla maustettua vettä.

Miksi en aiemmin ole ymmärtänyt,
että näin helpolla
kaikki ongelmani ratkeavat.

10.05.2012

Huomaan, että me kaikki
jaarittelemme samoista asioista
vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
Ei ole ihme,
että itseen kyllästyy aika ajoin.

Kynä, kamera, sivellin, nuotti
paljastavat toiston,
valitustesi teeman ja
surkeutesi kaaren.

Toiset saavat toistaa itseään salaa,
itse valitsen julkisen nöyryytyksen
mieluusti.

09.05.2012

Pysyvän välitilan syndrooma
ja siitä herättävä
hetkellinen
päättäväisyyden päivä.

08.05.2012

Lentokentällä
kaikki nämä kehot
ja äänet
ovat pian ilmassa kanssani
ahtailla istuimilla
rajatussa tilassa,
josta ei pääse pois.

07.05.2012

Laskuveden aikaan
kavelen meren pohjassa.
Askeleeni rikkovat
kotiloiden hauraita kuoria --
olen tunkeilija
tassa suolaisessa maassa.

06.05.2012

Mäen päällä valtava koulu
täynnä tuhansia tarinoita,
joihin palan päästä käsiksi.
Kuka ratsastaa näillä poneilla,
kuka käpertyy dormitoryn lakanoihin iltaisin,
ikävöi ehkä vanhempiaan.
Minkälaisia juttuja kerrotte toisillenne
koulupäivän jälkeen,
näettekö enää ympärillänne avautuvaa
käsittämätönta kauneutta?

Miten muratin kuristamat puut
sulkeutuvat tien yllä tiiviiksi katoksi
miten vihreä ja keltainen leikkivät pelloilla keskenään.
Miten jokaisen satumetsään vievän polun päässa
tarinasi voi alkaa tai päättyä.

05.05.2012

Iso koira makaa sylissani,
ikavoin omiani,
isokorvaista etenkin,
ja vahan myos saunaa ja
aitia ja isaa.
Matkustaminen on
yleensa ihanaa,
mutta koti on
koti.

04.05.2012

Yksinaisyydessa nautittu
jaatelopurkki,
pingottavan mahalaukun tuoma helpotus
pohjattomuuteen.

03.05.2012

Englanti.
Vanhalla miehella on taydellisen pyoreat silmalasit,
han skoolaa tuoremehulasilla elakelaispossensa kanssa
cheers!
Kaiken kanssa saa ranskalaisia perunoita.
Rannassa labradorinnoutaja juoksee veteen,
merenpohja on taynna kuollutta levaa,
elamankuoria tyhjillaan, ja
simpukoita syodaan taalla vain leivitettyina ja
uppopaistettuina

Olen epakohtelias muukalainen,
vien yksin neljan hengen loosin
taydessa kahvilassa,
liikaa tilaa vain minulle,
paahdetulle leivalleni ja runoilleni.

Meren tuoksua en osaa kirjoittaa.

02.05.2012

Vappupaivana ajattelen
etta runoilija ei ole koskaan yksin.
Aina voi pysahtya,
vaikka sitten satunnaiselle parkkipaikalle,
ostoskarrytelineen viereen
yhdentekevassa, arkisessa
pikkukaupungissa,
jossa kuitenkin sijaitsee jonkun tuhannen
ihmisen elinpiiri.
Lahikaupan parkkipaikka
aurinkoisena paivana,
piste kartalla ja
pisteessa mina.
Undulaattien leluja repussa.
Kaikki on niin
irrallista ja satunnaista,
etta mita tahansa voisi tapahtua juuri nyt.

Hyvantekevaisyyskaupan jalkeenjaanyt apulainen,
pakasteruokakauppa,
itselle sokeat silmat,
vieraat tupakkamerkit.
Kartalla piste,
pisteessa mina,
ja voin olla kuka ja mita tahansa.
Toisaalta
en ole kovin hammentava ilmestys,
olen vain joku lihava tytto,
joka kirjoittaa jotain pieneen kirjaan
Sainsbury'sin parkkipaikalla
keltainen reppu kasipielessa.
Kukaan taalla ei tieda,
kuka minua rakastaa.

01.05.2012

Ruma hanhi seuraa minua leivan toivossa.
On hyva puolipilvinen paiva,
kummaltakin puolelta tieta
lahtee taydellisia polkuja
metsaan, niityille, pelloille,
muratti kuristaa puita ja kipu minua.