Kun jään yksin,
heti on epätodellinen olo.
Huomaan, että asioista,
joita suunnittelin tekeväni
odotellessani sen oikeanlaisen elämäni
alkua,
on tullut elämäni.
Kaikki tekeminen tuntuu liian isolta,
on helpompaa pyöriä ympyrää kotona,
nukkua liikaa.
Vuosi runoa -projektista lähti liikkeelle jotakin tärkeää vuonna 2012. Nyt runot tulevat ja menevät miten haluavat, minä välillä jonkun helmasta nappaan kiinni ja kirjaan luettavaksenne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti