Olisiko jo aika vähän yrittää.
Sanat kalisevat kuin kassillinen luita,
enkä jaksa vastata.
Omalla tavallani olen
yrittänyt,
paljonkin,
olen tavannut monia ja kuunnellut
kunkin totuuden minusta,
päätynyt kannustamaan auttajaani,
olet sentään aika hyvä työssäsi,
näin vaikea asiakaskohtaaminen ja noin hienosti
pärjäsit.
Pyytämään anteeksi ja poistumaan vakuutellen,
että kyllä nämä sinun ideasi varmasti nyt lähtevät
itämään minussa.
Mutta minusta versovassa aineksessa on aina
hometta,
ötököitä.
Ei minun tarvitse yrittää aina,
ei meidän pidä aina jaksaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti