kaikki runoilijat kirjoittavat
karkaamisesta,
unelmoivat ajattomuudesta ja
lyyrisestä arjesta
Minä en ehdi unelmoida,
ehdin juuri ladata
sähkölaitteeni ja itseni,
jalat eivät lakkaa särkemästä,
lapset huutamasta.
Tänään en karkaa,
olen tässä
yritän nukkua yhdeksän tuntia
ja
jaksaa taas kuunnella arjen
vaikerointia.
Herään sumun ulinaan,
taivas on savukvartsin värinen
Tänään kirjoitan runon joka tunnille
ja illalla tulen makuupussiisi
Telttakangas värisee tuulessa
Hengityksesi kaulallani
Luen sinulle uniani ääneen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti