Ystävänpäivän aattona rohkaisen mieleni ja
otan yhteyttä
Arabia-tyttöön.
Hänen teensä on kylmennyt eikä hän vielä
lounasaikaan ole riisunut yöpukuaan.
Lämmin tuttu ääni tulvii huoneisiini ja
huokaisen helpotuksesta.
Hän ei ole kadonnut,
me emme ole kadonneet,
kaiken voi vielä korjata.
Vuosi runoa -projektista lähti liikkeelle jotakin tärkeää vuonna 2012. Nyt runot tulevat ja menevät miten haluavat, minä välillä jonkun helmasta nappaan kiinni ja kirjaan luettavaksenne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti