Veli on feenikslintu
tulen läpi noussut valaistunut kirkastunut
unohtanut pimeään
meidät
Kiviä vatsassani kuin susi istun
joulukynttilöin valaistuun kahvipöytään
ja veli on hiljaa,
ei jaa viisauttaan ei murustakaan
kieltäytyy kakusta
rakkaudella leivotusta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti