Ytimeni väräjää tauotta
vaihtaa väriä
jokaisesta kosketuksesta katseesta sanasta
Aistini ovat ylikehittyneet tai
olen taipuvainen maagiseen
ajatteluun,
enkä edelleenkään ole oppinut
olenko hullu vai lahjani
jollain rajalla.
Kasvatan
valopalloja kämmenen pohjalla
heitän niitä sinua kohti ja toivon,
että tunnet ne
Ytimestäni kasvaa maailman kokoinen
puu ja toivon,
että sinäkin näet sen.
Yhdessä ainoassa asiassa
olen ymmärtänyt olla
itselleni
armollinen:
uskon, että ei se ole viallinen,
joka on herkkä,
vaan se tekee väärin,
joka herkkyyden huomaa ja
puhaltaa sydänlangan
sammuksiin.
Vuosi runoa -projektista lähti liikkeelle jotakin tärkeää vuonna 2012. Nyt runot tulevat ja menevät miten haluavat, minä välillä jonkun helmasta nappaan kiinni ja kirjaan luettavaksenne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti