Hiukset silkkiä hopeaa,
käännän happaman hämmennyksen
hetken hymyksi.
Det var det då,
det var inte so tråkigt, var det?
Nej, det gick bra,
du är så snälla
Ihailee ihoni pehmeyttä,
hauraan langan varassa yskii,
jaksaa olla minulle kiltti vaikka sattuu
koko ajan.
Vuosi runoa -projektista lähti liikkeelle jotakin tärkeää vuonna 2012. Nyt runot tulevat ja menevät miten haluavat, minä välillä jonkun helmasta nappaan kiinni ja kirjaan luettavaksenne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti